Vesieste ja muuta mukavaa

Viime päivät ovat kuluneet rakennusprojektin kanssa monenlaisissa merkeissä - on sähkösuunnitelmaa, perustusmateriaalien kilpailutusta ja veden (tai sen puutteen) kanssa puuhaamista. Mainittakoon viimeisestä ensimmäiseksi pari sanaa.

Alkuperäinen suunnitelma perustusten suhteen oli käyttää sellaista uutta ja hienoa LecaLex-harkkotekniikkaa, jossa koko perustusten tekemiseen kuluisi vain satakunta litraa vettä. Tästä tuli tietysti vedettyä johtopäätös, että vesiliittymällä ei ole kiire. Rahaakin säästyy, kun katu kaivetaan auki vasta sitten kun routa on sulanut. Ilmeni kuitenkin, että kyseistä harkkoa ei ole saatavilla tarpeeksi leveänä - 300-millistä löytyisi, mutta me tarvitsemme 340-millistä ... eli perinteisiä harkkoja pitää käyttää ja vettä kuluukin yhtäkkiä kaksi kuutiota. Ei siinä mitään, vesi on halpaa - mutta kun ei ole hanaa tontilla ... vielä.

Tässä vaiheessa tuli elävästi mieleen "Mistä on omat talot tehty" -kirja, jota lukiessamme naureskelimme, kun kirjan rakentaja joutui lainaamaan naapurilta vettä puutarhaletkulla - meille ei kyllä käy noin, ei varmasti käy ... heh. Onnekkaasti meillä on sellaiset uudet naapurit, joiden kanssa asioiden sopiminen on varsin sujuvaa. Saamme naapurilta vettä perustusten tekemiseen, eli puutarhaletku peliin ...

Sitten sähkösuunnitelma. Olimme Mian kanssa pähkäilemässä tarvittavia muutoksia sähkösuunnitelman luonnokseen, kun huomasimme pohtivamme tulevaa Kasperin partakoneen paikkaa ... nappula on pähkäillessämme tutti suussa päiväunilla. No itsellehän tätä taloa rakennetaan ja aikomus on pysyä siinä aika pitkään ...

Muuta mainitsemisen arvoista lienee keittiö, tai itse asiassa sen kuvat. Saimme hienot 3D-versiot kuvista ja tässä uusi keittiömme visualisoituna. Nyt ovat kaapit ja liesikin oikeilla paikoilla.