Nerostein

Kauan odotettu Dekton-tasojen asennuspäivä koitti tänään ja Nerosteinin tehokaksikko pölähti paikalle täsmälleen sovittuun aikaan klo 9 aamulla. Homma alkoi nopeilla hyvänhuomenen toivotuksilla jonka jälkeen herrat kartoittivat kohteen pikaisesti epäkohtien varalta ja totesivat, että tämä on selvää pässinlihaa.

Itse asennusprosessi sujui sen näköisesti, että olivatpa kaverit tainneet muutaman tason ennen näitä meidänkin tasoja käydä asentamassa. J-P kyseli varovasti asennuksen tuoksinnassa, että minkähän verran aikaa tähän mahtaa kulua, että pitäisikö lounastauko pitää jossain vaiheessa? Puheliaampi kaveri silmäisi J-P:tä ja tuumasi, että "Ehei ... tämä on tunnin kuluttua valmis ja me mennään seuraavaan kohteeseen!". Tunnin. Kuluttua. Just. Että niin.

Palautettakin J-P sai, kaapit olivat kuulemma esimerkillisen hyvin samassa tasossa - yksi millimetrin kokoinen heitto löytyi kulmauksesta, mutta se oli helposti pienen tason alle tulevan kiilan avulla hoidettu. Asennusprosessi sisälsi myös silikonisaumaksen, koska mukana oli seinälle tuleva 12 senttimetrin nousu ikkuna- ja laiteseinällä olevien tasojen osalta. Emmepä ole yhtä siistiä ja nopeaa silikonisaumasta ennen nähneet. Tässä herrat ovat työn tuoksinnassa.

Asennus oli ohi 58 minuutissa, minkä jälkeen herrat kättelivät, toivottivat hyvät päivänjatkot ja lähtivät suhaamaan kohti seuraavaa asennuskohdetta. Täytyy sanoa, että tämän päivän jälkeen keittiöprojekti alkoi näyttää ihan oikealta keittiöltä.

Pienen haasteen prosessin jälkihoitoon toi omalta osaltaan meidän ihana Taavi-kissamme, joka olisi kaikin mahdollisin keinoin halunnut hypätä tason päälle ikkunasta ulos katselemaan. Taavin toive oli vaan kertakaikkisen mahdoton, koska tasoihin ei saa sanalla sanoen koskeakaan seuraavan 24 tunnin aikana. 12 tunnin kuluttua ne ovat siinä kunnossa, että Taavin uskaltaa jättää yöksi uutta keittiötä tutkimaan, mutta minkäänlainen tasojen käyttäminen ennen seuraavaa päivää on ehdottomasti kielletty. Tältä se uusi keittiö nyt sitten näyttää! Ihan valmista ei vielä ole, mutta hyvää vauhtia on projekti pääsemässä maaliin.

Liesituuletindilemma

Aloittaessamme keittiöremonttia olimme säilyttämässä vanhan rosterinvärisen putkimallisen liesituulettimemme. Mia kuitenkin löysi eräältä Swedluxury-sivulta kerrassaan oivallisen näköisen laitteen, joka ainakin kuvan mukaan sopisi messinkisävyineen keittiöömme, kuin nenä päähän. Kun tuuletin sitten saapui ja asensimme sen paikoilleen, huomasimme, ettei tuulettimen väri vastaa kuvan väriä. vaan on selkeästi "synkempi", kuin esimerkiksi hana ja vetimet väriltään ovat. Toisaalta, tuulettimen väri sopii kerrassaan mainiosti yhteen keittiön tapettien värin kanssa, joten päätimme antaa tuulettimelle aikaa ja katsoa, miltä se alkaa näyttämään ajan saatossa. Ainahan sen voi vaihtaa tarvittaessa. Tässä kuvassa tuuletin on paikoilleen asennettuna.

Uudessa liesituulettimessa on varsin hienoja ominaisuuksia - ensinnäkään mitään näkyviä nappeja ei ole ollenkaan, kauko-ohjain toki löytyy, mutta sekin on tarkoitettu lähinnä hienosäätöä varten. Tuulettimen ohjaus tapahtuu eleillä, joita tehdään tuulettimen alapuolella. Tuulettimen käynnistäminen, tehon muuttaminen ja valon sytyttäminen sekä sammuttaminen eivät tarvitse muuta, kuin käden liikuttelua tuulettimen alla. Kauko-ohjaimen avulla voidaan säätää myös tuulettimen valon värisävyä ja kirkkautta.

Jääkaapissa on valo

Yksi keskeinen kodinkone löysi paikkansa uudessa keittiössämme, kun saimme nostettua 80-kiloisen jääkaappi-pakastinmöhkäleen sille kuuluvan kaapin sisään. Tilaa laitteen molemmille puolille jäi nelisen milliä, joten aika lailla kieli keskellä suuta sai jääkaappia nostella. Itse asiassa suoraan nostaminen oli poissuljettu vaihtoehto saman tien, sen verran painavasta laitteesta on kysymys. Saimme Kassun kanssa kuitenkin temppuiltua kodinkoneen sille kuuluvan kaapin sisään ensin kallistamalla sitä maton päällä sen verran, että takareuna saatiin kaapin sisään. Sen jälkeen laitteen nostaminen suoraan ja työntäminen paikoilleen oli itse asiassa yllättävän helppoa. Tässä kuvassa härveli on saatu omalle paikalleen.

Epoqin ohjeiden mukaan kalusteovet laitetaan jääkaappiin kiinni siihen  tarkoitukseen suunnitelluilla saranoilla. Saranat kuitenkin vaativat noin puolitoista senttiä tilaa toimiakseen ja koska jääkaapin ja kalusterungon väliin jää tässä tapauksessa vain vajaa sentti, muuttui alkuperäinen ovien asennusohje akateemiseksi saman tien. Tästä johtuen päädyimme seuraamaan laitevalmistajan ohjetta ja kiinnitimme ovipaneelit niiden mukaan suoraan laitteen oviin. Ylempi ovi, iso ja painava, kiinnitettiin varmuuden vuoksi niin usealla ruuvilla, kuin oli mahdollista, jotta se pysyisi paikoillaan. Ovien kiinnityksen yhteydessä myös puuttuva ylähylly ja kaikki asiaan kuuluvat peitepalat asennettiin paikoilleen. Tässä kuvassa laite on toimintakunnossa.

Laite on varsin edistyksellinen, kunhan se liitetään kodin langattomaan verkkoon. Tässä kohtaa asia alkoi hieman arveluttaa, koska kodinkoneiden oleminen yhteydessä internettiin arveluttaa hieman. Boschin laitteen kohdalla kysymys on kuitenkin varsin fiksusta toiminnasta - laite osaa ilmoitella, mikäli jokin on pielessä, vaikkapa auki jäänyt jääkaapin tai pakastimen ovi. Saimme tästä itse asiassa ensituntumaa valmistellessamme jääkaappia käyttöön, jolloin ovi oli auki varsin pitkään ja kaappi alkoi piippailemaan asian huomattuaan. Samalla sekunnilla puhelimeen kilahti ilmoitus auki jääneestä jääkaapin ovesta, joten valvonta tuntuu toimivan ...

Valoa kansalle

Tällä kertaa aiheena on keittiön työtason valaistus - tai sen puuttumisen korjaaminen. Keittiökokonaisuuteemme kuuluu varsin edistyksellinen Loox5-teknologiaan perustuva valaistusjärjestelmä, jota voi säätää sekä värilämpötilan, että kirkkauden osalta. Järjestelmää tilatessamme varauduimme siihen, että laajennamme sitä myöhemmin yläkaappien päällä olevien led-nauhojen osalta.

Valaistusjärjestelmän asennus ainakin ohjeistuksen mukaan oli sen verran monimutkaisen oloinen ja monivaiheinen, että sen asentaminen alkoi itse asiassa askarruttaa vähän kokeneempaakin tee-se-itse-miestä. No, kun ohjeet luettiin huolellisesti ja edettiin vaihe kerrallaan rauhassa, hyvin homma tuntui etenevän. Saimme onnekkaasti käyttää Mian koulun verstasta haastavampaan sirkkelöintiin - ilman sitä pitkien peitelevyjen leikkaaminen ja urien tekeminen olisi ollut sanalla sanoen tekemätön paikka. No, kyllähän ne urat olisi jollain näverretty ja levyt käsisirkkelillä halkaistu, mutta voipa olla, että jälki olisi toisenlaista, kuin se nyt on. Tässä kuvassa urakka on selkeästi voiton puolella.

Itse asennusprosessi tosiaankin sisälsi useita vaiheita. Ensinnäkin kaksi pitkää kalustelevyä tuli leikata neljään toistensa kanssa yhteensopivaan muotoon, jotta ne peittävät yläkaappien alapinnan saumattomasti ja jättävät tilaa keskivaiheille tulevalle lednauhakourulle. Kouruakaan ei voinut noin vain lätkäistä paikoilleen, koska siihen oli tehtävä läpivienti led-nauhalle siten, että se osui yksiin vieressä olevan kalustelevyn sisäpinnalla olevan johtouran kanssa. Tietysti kaapin pohjaan piti myöskin tehdä reikä täsmälleen oikeaan kohtaan kalustelevyn johtouraa silmällä pitäen. Jollain ihmeen ilveellä edellämainituista vaatimuksista selvittiin (liekö syy varsin tarkan ja moneen kertaan tehdyn mittauksen) ja reiät ja läpiviennit osuivat oikelle paikoillensa.

Poikkesimme varsinaisen asennusohjeen asennusjärjestyksestä hieman, koska tuntui mahdottomalta asentaa kaikki neljä kalustelevyä paikoilleen ilman, että led-nauhan kouru olisi paikoillaan. Asennusohjeessa kaikki neljä kalustelevyn palaa ruuvattiin ensin paikoilleen ja led-nauhakouru vasta sen jälkeen. Meistä tuntui mahdottomalta alkaa arvioimaan kalustelevyjen väliin jäävää vaadittua 13 millin etäisyyttä kourua varten, joten päädyimme asentamaan kourun heti taaimmaisten kalustelevyjen jälkeen. Koska kouru oli kalustelevyjä matalampi, sitä ei kuitenkaan voinut suoraan ruuvata kiinni kaappien pohjaan, silloin se olisi jäänyt väärälle korkeudelle. Niinpä ruuvasimme sen heftiin (löysästi suurin piirtein paikoilleen) ja asensimme puuttuvat etuosan kalustelevyt vasta sen jälkeen. Kun kaikki levyt olivat paikoillaan, kiinnitimme kourut oikeaan korkoon ja asensimme led-nauhan niihin. Suunnitelman muutos toimi hyvin.

Virstanpylväs

Saavutimme tänään eräänlaisen virstanpylvään, kun saimme keittiön siihen kuntoon, että Nerostein pääsi suorittamaan tarvittavan mittauksen tuleville Dekton-tasoille. Keskeisin vaatimus mittauksen onnistumisessa oli se, että frame-elementit ovat paikoillaan. Keittiön taso on normaalisti noin neljän senttimetrin paksuinen, mutta koska kysymyksessä on painava kvartsitaso, sen paksumpikin versio on vain kahden sentin paksuinen. Koska tason täytyy olla samalla korkeudella, kuin esimerkiksi nelisenttinen puu- tai laminaattitaso, tarvitaan tason ja kaapin rungon väliin kahden sentin paksuinen frame-elementti. Koska frame jää näkyviin, on se näkyvällä puolella samanvärinen kaappien ovien kanssa. Piiloon jäävät framet ovat raaka-MDF-levyä, koska niiden ulkonäollä ei ole merkitystä. Tässä kuvassa kaikki framet on asennettu paikoilleen.

Niinpä Nerostein saapui sovittuna ajankohtana suorittamaan sivusta katsottuna sanalla sanoen tarkan mittausprosessin. Tasojen mittasuhteet ja seinien suoruudet mitattiin tarkasti varsin erikoisen mittalaitteen avulla. Laitteessa oli ulosvedettävä ohut naru, jonka päässä oli jonkinlainen toimilaite. Toimilaitetta napsuttelemalla herra mittaaja keräsi strategisesti tärkeiden kohtien etäisyydet talteen. Olimme kuulleet jonkin verran kauhutarinoita siitä, kuinka tarkka kyseinen mittausprosessi on ja mitä kaikkea se runkojen suoruudelta vaatii, mutta pelkomme osoittautui turhaksi. Herra mittaajan palaute oli, että hyvin ovat rungot suorassa ja framet siellä missä pitääkin. Siitä sitten tasoja odottelemaan parin viikon päästä saapuvaksi. Tässä herra mittaaja on työn touhussa.

Lopuksi on mainittava pieni kurvipallo, joka liittyy jääkaapin ympärille tulevaan kaapinrunkoon. Kurvipalloon liittyy pari hassua sattumaa, joista toinen on J-P:n hieman huonosti lukema asennusohje ja toinen runkotoimituksen yhteydessä matkan varrelle jäänyt pohjaelementti ... Näiden hassujen sattumien johdosta selvisi, että meille tulevan jääkaappipakastimen alle on laitettava ohut metallipohja, jotta saranapaikat osuvat kohdalleen. No, kaapissa oli paikallaan tietysti lastulevypohja ja kaappi sanalla sanoen pultattu tiukasti kiinni sekä seinään, kalustelevyyn että viereiseen kaappiin. On pakko myöntää, että tämän havainnon jälkeen pääsi eräskin huokaus ja ehkäpä jokunen voimasanakin tehostamaan tapahtuneeseen liittyvää tunnetilaa. Onneksi soitto Annelille ratkaisi tilanteen, kun Anneli mainitsi taikasanan "feini", joka kuulemma sopisi tällaisten pikku kurvipallojen ratkomiseen. Saimme onnekkaasti naapurin Pekalta feinin lainaan ja J-P leikkasi lähes kirurgisen tarkasti lastulevypohjan irti kaapista. Tässä kuvassa on näkyy lopputulema.

Kyseinen kurvipallo saatiin siis ratkottua onnellisesti ja oli tavallaan hauskaa muistaa tosiseikka, että rakentamisessa ja remontoinnissa tulee aina tilanteita, jotka yllättävät ... riippumatta siitä, että yrittää olla niin huolellinen, kuin mahdollista. Tässä kuvassa kaapissa on oikea pohja paikoillaan.

Kaapit suurin piirtein paikoillaan

Eroten edellisestä keittiöstämme, otimme Heikin neuvosta vaarin ja tarvittavat pistorasiat ja kytkentärasioiden kannet tulevatkin siististi kaappien sisälle, eivätkä sellaisen kaapin takaseinään tehdyn neliskanttisen aukon kautta pällisteltäviksi. Vaikka sinne kaappien sisälle ei nyt koko ajan kurkistellakaan, onhan se mukavampaa, että kaapin sisällä oleva pisto- tai kytkentärasia näyttää suunnitellulta, eikä sellaiselta, että "Ai niin, tähän pitää päästä käsiksi, jos jotain sattuu!". Yksi yläkaappi vielä tarvitaan, jotta kaappien sisäiset sähkörasia-asennukset voidaan tehdä. Tarvittava yläkaappi asennetaan alkavan viikon maanantaina ja tiistaina Heikki voi tulla tekemään seuraavan täsmäoperaation sähköasioihin liittyen. Tästä kuvasta saa ehkä käsityksen siitä, miten sähkörasia-asia on ajateltu hoitaa.

Kaapit alkavat yleisesti ottaen olla paikoillaan Nerosteinin mittausta varten. Saimme tänään kasattua mittaukseen tarvittavat alakaapit ja niemekkeen. Kaappien päälle tulevat kehykset varsinaista Dekton-tasoa varten pitää vielä asentaa, mutta se on tähän mennessä tehdyistä hommista aikalailla suoraviivaisin. Ja saimmepa jopa yhden kaapin ovetkin kokeeksi asennettua ...

Keittiö hahmottuu

Olemme päässeet edistämään keittiökalusteiden kasaamista yllättävänkin hyvin ja kaikki alakaapit (ja yksi vahingossa kasattu yläkaappi) on koottu ja asetettu suurin piirtein paikoilleen. Täytyy kyllä todeta, että Epoqin kokoamisohjeet ovat aivan omaa luokkaansa, Jopa Ikea jää toiseksi ohjeiden selkeydessä ...

Kun kaappien rungot ovat likimain kohdillaan, alkavat keittiön mittasuhteetkin hahmottua ... vastaava mestari tarkastelee tilannetta niemekkeen kaapin päältä.

Myös osa uusista kodinkoneista saapui eilen. Ensimmäisessä erässä tulivat jääkaappipakastin, induktiotaso ja astianpesukone. Mikroaaltouuni on noudettavissa Tammiston Gigantissa ja uuni tulee kotiovelle kuun lopussa. Tilasimme myös ylimääräisen kaappipakastimen, joka sijoitetaan kodinhoitohuoneen portaiden alle. Kaappipakastin toimitetaan 21. tätä kuuta. Sanottakoon, että saapunut kodinkonetoimitus ei helpottanut olohuoneemme epäjärjestystasoa ...

Olemme hieman hahmotelleet, miltä tuleva keittiömme näyttää ja saimme askarreltua havainnekuvan seinästä, jolla korkeat kaapit ovat. Tiedä sitten, miten lähellä oikeaa se on, mutta ihan mukavan näköinen kyökki on ainakin kuvan mukaan tulossa.

Tässä vielä Gigantin Epoq-suunnitteluohjelmalla tuotettu 3D. Laitteet eivät ole oikeannäköisiä ja välitilan tapetti toki puuttuu, mutta kyllä keittiö varsin hyvältä näyttää. Kuvassa näkyvän kodinkoneseinäkaapin ryhmittely ei myöskään vastaa lopullista asettelua.