J-P meni tiistaiaamuna tontille ja huomasi tontilla aiemmin huhkineen kaivurin hipsineen jonnekin. Ei siinä hipsimisessä mitään, mutta kun autokatoksen pohja oli vielä ihan vaiheessa ... kesken siis.
Huomiosta seurasi muutamia puhelimen avulla tehtyjä selvityksiä, joiden myötä valkeni että herra Urakoitsijan oli tarkoitus tuoda ns. vaihtarina pienempi ns. mobiilikauhainen kone ison jässikän tilalle. Iso jässikkä kun on aika kömpelö salaojien kanssa ja sitä muutenkin tarvittiin muualle.
Homma olisi mennyt ihan sujuvasti, mutta mobiilikauhainen kone sattui olemaan jossain tulvalätäkön takana jumissa. Lavetin ei siis auttanut muuta kuin noukkia jättikaivuri kyytiin ilman vaihtokonetta - jätti kun oli jo luvattu muualle. Lapiohommia luvassa siis ... hienoa!
J-P kyllä ymmärsi herra Urakoitsijan pointin vaihtaa kone sellaiseen joka tekee salaojat ilman sen kummempia nokan tuhisteluita. Sitä J-P ei ymmärtänyt, että kone siirrettiin ennen varmistusta korvaavan masiinan saapumisesta ... Tämän johdosta J-P sanoi herra Urakoitsijalle että nyt kyllä keulittiin ... luvattu kone olisi tontille saatava, muuten kyllä alkaisi harmittamaan!
Onneksi herra Urakoitsija oli tervejärkinen ja järjesti (jollain ihmeen konstilla) mobiilikoneen tontille seuraavaksi aamuksi. Siirtokin meni tällä kertaa herra Urakoitsijan piikkiin. Eli hyvä mieli jäi loppujen lopuksi tästä pienestä vastoinkäymisestä.
Kaivuriin liittyvien asioiden lisäksi saimme kokea erilaisiin (tontille tulevien) putkiin liittyvän kantamisen ilon ... tontille saapui erä (joka oli valtava) erilaisia putkia, kaivoja, padotussuojia sun muita salaojiin ja sadevesiin liittyviä hilavitkuttimia.
Näitä hilavitkuttimia me sitten kannoimme tontin perälle ... ja voi taivas kun niitä riitti. Saimme kannettua kaiken paitsi sajaojaputket, padotussuojan ja kaivoputket - ne kannetaan sitten aamulla. Oli pakko saada lapset nukkumaan ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti