i30 - Vesivahinkosuoja toiminnassa

Sunnuntaina olimme asentamassa verhotankoa Sonjan huoneeseen, kun J-P ihmetteli, että mikä tuo piippaus oikein on? Piipityksen lähde paikallistettiin keittiöön ikkunan vasemmalle puolelle - astianpesukonehan siellä piippasi. Piippauksen lisäksi huomasimme toisenkin asiaan kuulumattoman seikan ... vesilätäkön astianpesukoneen alapuolella. Masiina päätti sylkäistä enimmät likavedet ulos jostain muualta, kuin poistoputkensa kautta.

Onneksi laitteessa on tuo otsikossakin mainittu vesivahinkosuoja, joka estää veden tulvimisen pitkin lattioita. Tällä kertaa vettä tuli lattialle parin desilitran verran ennen kuin magneettilukko sulki vesiputken. Parketti ei korkannut, kun vesi pyyhittiin pois kuleksimasta. Ymmärrämme nyt erittäin hyvin, miksi kodinkoneita ei saa jättää yksinään asuntoon pörisemään!

Ainoa asia, mitä itse osasimme laitteelle tehdä ennen huoltomiehen saapumista, oli hanan sulkeminen ja virtatöpselin irroittaminen seinästä. Herra Huoltomies saapui maanantaina (kiitettävän nopeaa toimintaa sinänsä) ja alkoi tutkia ongelmaa viipymättä. Aikansa masiinaa tutkittuaan herra totesi, ettei laitteessa ole mitään vikaa ... poistopumppuun on tullut hetkellinen toimintahäiriö tai vispilä on jumiutunut ja onnistunut truuttaamaan vedet suoraan ylivuotosuojan rei'ästä sisään. Tai sitten kone on ollut jotenkin kallellaan ... tai jotain.

Hmm. Kallellaan? Tai jotain? Miten ihmeessä se kone olisi pessyt astioita kolmen kuukauden ajan ilman minkäänlaista ongelmaa, jos se olisi ollut kallellaan? Ehkä uusien kodinkoneiden ei ole tarkoituskaan kestää muutamaa kuukautta pidempään.

Herra Huoltomies antoi ohjeen käyttää astianpesukonetta normaalisti. Jos ongelma toistuu, pitää olla huoltoliikkeeseen yhteydessä. Mikäpä siinä, käytetään vain. Luottavainen olo on, juu ...

Puu kaatuu - osa 2

Ensi kesänä edessä olevat pihatyöt edellyttävät, että suurin osa tonttimme pihan puolella olevista puista kaadetaan pois häiritsemästä. Koska kevättalvi on parhaiten sopiva ajankohta puiden kaatamiselle, päätimme hoitaa asian pois kuleksimasta. Edelliseen tukkisavottaan verrattuna tämänkertainen oli selvästi pienimuotoisempi, koska kaadettavat puut olivat enemmän tai vähemmän normaalin kokoisia, eikä joukossa ollut taannoisen mahtikuusen tapaista hirmuyksilöä.

Herra Perustusmies tuli hoitamaan asian korkeimman omakätisesti ja parinkymmenen rungon kaatamiseen aikaa tuhrautui kolmisen varttia - tehokasta toimintaa siis tälläkin kertaa. Kaksi isompaa kuusta jouduttiin jättämään kaatamatta kovan tuulen takia - niihin palataan hieman myöhemmin.

Polttopuut eivät ole näillä näkymin aivan pian loppumassa. Edellisestä savotasta on vielä eräskin pölli jäljellä ja tämänkertaisesta tulee kuutiokaupalla lisää pilkottavaa.

Myös saunan ja kylpyhuoneen osalla on tapahtunut edistymistä. Sauna tuli tänään vihdoinkin valmiiksi, kun J-P sai tursutettua silikonit paikoilleen. Saunan käytettävyyteen silikonien puuttuminen ei ole vaikuttanut, koska kaikki pinnat ovat vesieristettyjä - kosmeettinen seikka siis. Kylpyhuoneen puolelle saimme naulakkosysteemin asennettua ja nyt on paikka, mihin laittaa pyyhkeet ja kylpytakit roikkumaan. Hyllyn päälle voi kätevästi varastoida harvemmit käytettävät putelit ja muut saunomistarvikkeet.

Viimeisenä asiana lienee syytä mainita kotiteatteri. Onnistuimme pitkällisen metsästyksen jälkeen löytämään riittävän huomaamattomat kotiteatterikaiuttimet, joiden äänen laatu on riittävä. Kaiuttimia paikoilleen asentaessa J-P huomasi pienen sähkömiehille käyneen kömmähdyksen. Kaiuttimien testauksen yhteydessä nimittäin selvisi, että kaiutinrasiat on kytketty miten sattuu - seinässä olevien rasioiden järjestys on kaikkea muuta kuin suunnitelman mukainen. No, asia lienee vähäinen eikä kytkentöjä sen kummemmin tarvitse muuttaa, joten kun piuhat saatiin testauksen jälkeen kohdalleen, oli äänikin kohdallaan. Tästä kuitenkin herra Sähköurakoitsijalle pieni miinus ...

Liesituuletin

Tällä kertaa pääteemana on liesituuletin. On vapauttavaa huomata, että keittiön katosta törröttävä, sinisellä tulpalla tukittu putki on saanut ympärilleen laitteen, joka huolehtii käryjen ja hajujen poistamisesta tehokkaasti. Keittiötä tilatessamme tuleva liesituulettimemme vaikutti suorastaan epäilyttävän suurikokoiselta. No, nyt kun se lepää paikallaan, voimme onneksi todeta, että pienemmän laitteen valitseminen olisi ollut virhe - niemekkeestä olisi tullut hassun näköinen.

Kompromissinkin jouduimme liesituulettimen kanssa tekemään. Kattotuolien sijoittelusta johtuen emme saaneet tuuletinta asennettua aivan keskelle keittotasoa, vaan se on kymmenisen senttiä liian vasemmalla (kokista katsoen). Onneksi asia ratkesi liesitason vierelle sijoitettavalla ritilällä (joka tosin vaihdetaan mukavamman oloiseen jossain vaiheessa), jonka ansiosta tuulettimen epäsymmetrinen sijainti ei haittaa.

Nykyajan keittiöhärvelit ovat varsin kehittyneitä - tämä osaa itse haistella hajut ja käryt ja imuroi ne sitten automaattisesti taivaan tuuliin ... liesituulettimet ovat jänniä.

Muutakin olemme ehtineet touhuamaan. Vaikka listoittaminen ei tunnu loppuvan koskaan, edistymistä sen suhteen on tapahtunut. Herra Timpurilta saamiensa ohjeiden avulla J-P:n listoitusvauhti on kaksinkertaistunut ja saumat pysyvät siisteinä ... mittaa ei listoja laitettaessa käytetä. Kattolistatkin ovat nyt makuuhuoneessa paikoillaan, joten valmiiden huoneiden lukumäärä nousi huimaan kolmeen ... Vilpola on valmistumaisillaan - tässä kuva tämänhetkisestä tilanteesta.

Välitila

Keskeisin tapahtunut asia sitten viime tarinan, liittyy keittiöön. Perinteistä poiketen emme halunneet keittiön välitilaan kaakeleita, vaan tapetin. Jotta tapetti pysyisi kelvollisessa kunnossa kahta viikkoa pitempään, olisi se peitettävä lasilla ja tiivistettävä silikonilla. Niille, joille välitila on terminä outo, kerrottakoon sen olevan keittiön ylä- ja alakaappien välissä oleva seinänpätkä.

Itse lasin asentaminen tapahtui sanalla sanoen sujuvasti. Herra Lasimestari kävi hyvissä ajoin ennen asennusta tarkistusmitoilla. Kun lasit sitten tulivat, olivat ne millilleen oikean kokoisia - toisen seinän lasi pysyi paikoillaan ilman minkäänlaista lisätuentaa. Tässä kuvassa toista lasia ujutetaan paikoilleen. Lasien asentaminen vei herroilta hieman reilun tunnin, jonka jälkeen ne olivat periaatteessa käyttövalmiita. Periaatteessa sen takia, että silikonin kuivumista oli odotettava vuorokauden verran, ennen kuin vedellä saisi roiskimaan alkaa.

Välitilan viimeistelyprosessiin liittyy myös hiven draamaa, joka tosin kohdattiin reilusti ennen ammattimiesten paikalle saapumista. Kun herra Lasimestari taannoin kävi mitoilla, hän ohjeisti J-P:n valmistelevien toimien puolesta - keittiötason ja seinän väli olisi tiivistettävä silikonilla ja tapetin olisi oltava kuivunut vähintään kolme vuorokautta ennen lasien asentamista.

Välitila tapetoitiin samalla tapetilla, jota on muuallakin keittiössä ja olohuoneessa. Itse tapetointiprosessi sujui ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta silikonin asentaminen aiheutti yllätyksen. J-P:n ollessa tasoittamassa altaan takana olevaa silikoninauhaa, hän ihmetteli, että mikä tuo ruskea vaakaviiva tuossa seinässä oiken on? Edelleen on epäselvää, pettikö teippi vai tursusiko silikoni keskisormen väärälle puolelle ...

Tällä draamaosuudella oli seurauksia ... silikonin irrottaminen paperitapetista on jossain määrin haastavaa puuhaa - niinpä ainoana ratkaisuna oli tapetoida vaurioitunut osuus uudelleen. Vauriot saatiin kuitenkin korjattua kunniakkaasti ja lopputuloksesta tuli kerrassaan kelvollinen.

Listaa pukkaa

Aivan ensimmäiseksi täytyy mainita, että Jäteyhtiö on saanut pyöränsä pyörimään ja jäteastiamme on mukana normaalissa tyhjennyskierroksessa. Mieltä itseasiassa lämmitti sellainen pikkuseikka, että olivat sieltä yhtiöstä oikein itse J-P:hen yhteydessä ja kysyivät, että joko asiat on saatu kuntoon. Tästä asiakaspalvelutapahtumasta oli pakko antaa positiivista palautetta!

Mikäli emme ole muistaneet mainita, myös lattiaurakka on tätä nykyä plakkarissa. Herra Parkettiurakoitsija kävi hoitamassa pönttöuunin ja parketin välisen raon tiivistämisen ja täytyy sanoa, että hieno siitä tuli. Tiivistysmassa on täsmälleen lattian väristä eikä saumaa käytännössä erota, ellei mene läheltä asiaa tutkimaan. Hienoa!

Olemme myös saaneet sisustusta joiltain osin siihen kuntoon, kuin olemme suunnitelleet. Keskeisin ongelma oli vanha sohva, joka ei tuntunut oikein mitenkään sopivan uuteen olohuoneeseemme. Niinpä teimme varsin kattavan kierroksen eri huonekalumyymälöiden sohvavalikoimien parissa ja lopulta päädyimme Ikeaan. Sieltä saimme hankittua kaksi sohvaa, joista toisessa on vielä vuodemekanismi ja jotka sopivat olohuoneeseemme kuin nenä päähän. Asiaa ei pahenna se tosiasia, että maksoimme kahdesta sohvasta vähemmän kuin muiden vertailussa olleiden liikkeiden yhdestä kolmen istuttavasta versiosta - J-P on jatkossakin valmis kasaamaan itse uudet huonekalut ...

Muista edenneistä asioista mainittakoon, että kaksi huonetta on täysin valmiina - Sonjan huone ja vaatehuone. Meidän makuuhuoneemme saatiin tänä viikonloppuna kattolistoja vaille valmiiksi. Keittiössä on myös tapahtunut edistystä. Saimme herra Keittiökauppiaalta kaipaamamme ovet, joten kulmakaappikin saatiin oikeaan kuosiinsa. Emme oikein tule toimeen sellaisen oven kanssa, jonka keskellä on sarana ...

Myös talon älykomponentit alkavat olla enemmän tai vähemmän kohdalleen konfiguroitu. Ulkovalot syttyvät sen mukaan, miten aurinko nousee tai laskee, eikä yläkerrassa olevasta työvalosta tarvitse huolehtia - pistorasiasta katkeaa sähkö yön ajaksi. Myös autopistorasiat toimivat järkevästi ... arkipäivänä ja viikonloppuna on oma aikataulunsa sille, koska lämmitetään. Muitakin juttuja on viritelty, ja lopullinen toimintamalli on edelleen hieman hakusessa, mutta hyvä tästä älysysteemistä näyttää tulevan.

Kuluneena talvena on lunta piisannut ja lumitöiden makuun on sitä myötä päästy. J-P tuumaili herra Edustajalle, että josko noita lumia pitäisi mennä katolta tiputtelemaan. Herra Edustaja vastasi kokeilleensa moista hommaa viime talvena ja tuloksena kuulemma oli parisenkymmentä rikkoontunutta kattotiiltä. Tänä talvena ei aikonut hänkään mennä mitään katolta tiputtelemaan, vaan tuumasi, että kyllä se katto sen kuormansa kestää ... tällä mennään sitten meilläkin.

Jätehuolto pelaa

Jätehuollosta Tuusulan kunnan alueella vastaa eräs nimeltä mainitsematon pörssiyhtiö, jolla - ainakin toiminnasta päätellen - on enemmän työvoimaa reklamaatio-osastolla kuin itse huoltotöitä suorittavalla. Meidän jätehuoltomme piti alkaa pyöriä joulukuun viimeisenä päivänä ... ei alkanut.

Tätä kirjoittaessamme jäteastia on edelleen tyhjentämättä ja reklamaatioita on tehty suullisesti ja kirjallisesti neljä kappaletta. Olemme yhtiön ohjeiden mukaan alkaneet "varastoida" roskapusseja jäteastian viereen sijoitettuihin mustiin jätesäkkeihin, joita on tällä hetkellä kaksi kappaletta. Kuinkahan monta niitä ehtii kertyä ennen kuin jätehuoltoyhtiön "homma alkaa pyöriä" ... Onneksi on talvi ja pakkasta - viime kesänä tämä olisi ollut varsin mielenkiintoista.

Sitten positiivisempiin asioihin. Saunamme tuli käyttökuntoon heti joulun jälkeen ja pääsimme saunaan uuden vuoden aattona. J-P ehti jo pohtimaan, että mitenkähän tuo kiuas riittää, kun löylyhuoneelle siunaantui kokoa jonnin verran ... no, löylyt riittävät mainiosti ja ovat vielä sieltä pehmeimmästä päästä, joten emme valita!

Itse saunan käyttökuntoon saaminen vaati jonkin verran ponnisteluja ja herra Lasimestari tuli tässä kohtaa apuun lasiseinää ja ovea asentamaan. Koska kyseessa oli taho, jota ei sokkona tarvinnut etsiä, olimme varsin luottavaisia työn onnistumisen suhteen. Herrat puuhastelivat muutaman tunnin pesutiloissamme ja niin oli löylyhuoneen lasiseinä ja ovi asennettu - laittoivatpa vielä pesuhuoneen välilasinkin paikoilleen. Eli jälleen löytyi nokka, jota ei tarvinnut tuhistella ... Tässä herra Lasimestari pähkäilee oikeaa paikkaa lasin alareunalle.

Saunamme kiuas on alkuperäisestä Iki-kiuas-suunnitelmasta poiketen perinteinen Harvian jatkuvalämmitteinen saaristolaismalli. Iki-kiuas olisi toki ollut upea, mutta puolentoista tunnin lämmitysaika ei meitä lämmittänyt ... Tuppamme olemaan sellaisia "Nyt saunaan!" -tyyppejä ja saunan pitää lämmetä nopeasti. Harvian perinteisellä kiukaalla sauna lämpenee 80 asteeseen parilla pesällisellä puolessa tunnissa, joten kiuasvalinta osui kohdalleen.

Keittiömmekin on taas hivenen valmiimpi. Kävimme hankkimassa vetimet lähellä olevasta antiikkiliikkeestä ja ne kyllä sopivat keittiön ilmeeseen ja henkeen kerrassaan mainiosti. Nämä kuvassa näkyvät vetimet tulevat kaikkiin laatikoihin ja astianpesukoneeseen. Muihin keittiön oviin ja jääkaappien yläpuolella oleviin pikku kaappeihin laitetaan pyöreät vetimet, joita ei vielä tässä ollut hankittu. Tosin nekin ovat nyt paikoillaan.

Myös väliovien parissa on ehditty puuhastelemaan. Herra Muurari kävi välipäivänä hoitamassa kylpyhuoneen ja vilpolan välisen kostean tilan kynnyksen paikoilleen ja opetti samalla J-P:lle hieman väliovien asennusta. Kun tässä saadut opit yhdistettiin herra Timpurilta taannoin saatuihin, J-P totesi pystyvänsä asentamaan väliovet itse paikoilleen. Ensimmäisen oven asentamiseen paloi aikaa kolmisen tuntia ... Eilinen, Kassun huoneen ovi, meni paikoilleen kolmessa vartissa. Ihminen on oppivainen!

Uusi vuosi - Uudet kujeet

Vuosi vaihtui, mutta raksa on ja pysyy. Tosin tällä hetkellä voi jo hyvillä mielin käyttää myös Koti-nimitystä moisesta paikasta. Kotimme alakerta alkaa olla inhimillisessä kunnossa, listat ja suurin osa väliovista tosin puuttuvat. Yläkerta sen sijaan on edelleen The Raksa ...

Koska asustelemme rakentamassamme talossa, työmiehiä ei juuri jaloissa vilise - mitä nyt sähköurakoitsija kyselee, että koska sopisi tulla loppuja lamppujen asennuksia ja muita jäljellä olevia töitä tekemään. Herra Sähköurakoitsijan kanssa onkin sovittu, että heillä on edelleen oma avain Kotiimme, kunhan tiedustelevat ensin paikalletulon sopivuutta. Hyvin on toiminut moinen järjestely.

Keittiön toimituksesta jäi jälkitoimitukseen liesituuletin, joka lopulta välipäivinä saapui loppusijoituspaikkaansa. Tässä vaiheessa kapistukselle lienee syytä antaa nimitys The Liesituuletin, koska tuulettimen paketti on puolitoistametriä korkea, metrin leveä ja syvä ja sen kiikuttamiseen tarvittiin kaksi miestä. Yleensä noita kai kannetaan kainalossa tai sylissä. Emme ole vielä pakettia avanneet, joten josko pakkausmateriaaleilla olisi osansa asiassa.

Kodinhoitohuoneesta muutama sana. KHH:n kaappien asennus kasvatti noin metrin mittaisen tatin meidän molempien otsaan ... toimitetut kaapit olivat 14 millimetriä (kipsilevyn paksuus) liian pitkät. Keittiö- ja KHH-kalustetoimittajan kanssa oli vielä oikein puhetta tästä (tarkistusmittauksen yhteydessä puuttuvasta) mitasta, joka tulisi mitoissa ottaa huomioon. No, teki kipeää, ja oikeankokoista kaapinrunkoa odotellaan ...

Vaikka KHH:n kalusteiden kanssa vastustikin, toiveita valon saamiseksi kodinhoitohuoneen kattoon on, koska hyvä ystävämme, Juha, tuli auttamaan J-P:tä kyseisen katon paneloinnissa ja niinpä valo nyt voidaan asentaa. Noin niinkuin kuriositeettinä, Juhalta ja J-P:ltä meni aikaa KHH:n katon (6 neliömetriä) panelointiiin kolmasosa ajasta, jonka herra Timpuri ja hänen Apulaisensa käyttivät alakerran muiden kattojen (140 neliömetriä) paneloimiseen ...

Se kodinhoitohuoneesta. Seuraavaksi lattia. Herra Parkettiurakoitsija on ollut ilmeisen kiireinen, koska ei ole ehtinyt tulla pönttöuunin ja parketin välistä rakoa tiivistämään. Lattiaurakkaa koskeva lasku kuitenkin jo tupsahti postiluukusta. Visuna Lappilaisena J-P päätti (herra Vastaavan Mestarin neuvoa noudattaen) pidättää summasta 500 euroa moisen työsuorituksen puuttumisen johdosta ja vastapuoleltakin tuli vielä kuittaus, että homma OK, näin sopii tehdä ... saa nähdä, tullaanko sitä tiivistettä laittamaan, vai pitääkö se laittaa itse? No odotellaan jokunen tovi ja palataan asiaan hieman myöhemmin.

Mutta kyllä nämä sokkona poimitut urakoitsijat ovat aika jänniä, ettemme sanoisi ... Käytännössä vain "keltaisilta sivuilta" poimittujen urakoitsijoiden kanssa on ollut ongelmia ... eli tähän muille rakentajille: Valitkaa sellaisia, joista muilla on hyviä kokemuksia.