Sunnuntaina olimme asentamassa verhotankoa Sonjan huoneeseen, kun J-P ihmetteli, että mikä tuo piippaus oikein on? Piipityksen lähde paikallistettiin keittiöön ikkunan vasemmalle puolelle - astianpesukonehan siellä piippasi. Piippauksen lisäksi huomasimme toisenkin asiaan kuulumattoman seikan ... vesilätäkön astianpesukoneen alapuolella. Masiina päätti sylkäistä enimmät likavedet ulos jostain muualta, kuin poistoputkensa kautta.
Onneksi laitteessa on tuo otsikossakin mainittu vesivahinkosuoja, joka estää veden tulvimisen pitkin lattioita. Tällä kertaa vettä tuli lattialle parin desilitran verran ennen kuin magneettilukko sulki vesiputken. Parketti ei korkannut, kun vesi pyyhittiin pois kuleksimasta. Ymmärrämme nyt erittäin hyvin, miksi kodinkoneita ei saa jättää yksinään asuntoon pörisemään!
Ainoa asia, mitä itse osasimme laitteelle tehdä ennen huoltomiehen saapumista, oli hanan sulkeminen ja virtatöpselin irroittaminen seinästä. Herra Huoltomies saapui maanantaina (kiitettävän nopeaa toimintaa sinänsä) ja alkoi tutkia ongelmaa viipymättä. Aikansa masiinaa tutkittuaan herra totesi, ettei laitteessa ole mitään vikaa ... poistopumppuun on tullut hetkellinen toimintahäiriö tai vispilä on jumiutunut ja onnistunut truuttaamaan vedet suoraan ylivuotosuojan rei'ästä sisään. Tai sitten kone on ollut jotenkin kallellaan ... tai jotain.
Hmm. Kallellaan? Tai jotain? Miten ihmeessä se kone olisi pessyt astioita kolmen kuukauden ajan ilman minkäänlaista ongelmaa, jos se olisi ollut kallellaan? Ehkä uusien kodinkoneiden ei ole tarkoituskaan kestää muutamaa kuukautta pidempään.
Herra Huoltomies antoi ohjeen käyttää astianpesukonetta normaalisti. Jos ongelma toistuu, pitää olla huoltoliikkeeseen yhteydessä. Mikäpä siinä, käytetään vain. Luottavainen olo on, juu ...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti