Sisätöitä piisaa

Sitten viime tekstistä Raksan touhut ovat sujuneet lähinnä sisätöiden parissa. Niiden lisäksi Energiayhtiön herrat kävivät viimeistelemässä kaukolämpötouhut ja peittivät tekemänsä kaivannon. Samaan syssyyn saatiin sähkökaapelit ja tietoliikennekaapeli peitettyä. Kaukolämpökeskuskin pääsi paikoilleen erilliseen tekniseen tilaan. Lämpöjohtoja ei tosin vielä ole kytketty, mutta kunhan mittauskeskus saadaan paikoilleen, alkaa lämmityskin toimia.

Sisätöistä erityisen maininnan ansaitsee yläkerran lattialämmitys. Asennusta edelsi raivokas siivoaminen ja primerin (kosteussulku) levittäminen lattialastulevyjen päälle. Primerin tehtävänä on estää tulevaa kipsivalua kuivumasta liian nopeasti, sekä estää sitä imeytymästä lattiarakenteisiin. Tässä lattialämmitysputkisto on paikoilleen asennettuna.

Muista sisätöihin liittyvistä asioista on herra Timpuri pitänyt huolen varsin tehokkaasti. Kaikki väliseinät ovat pystyssä ja peitetty kipsilevyillä, pesutilojen alaslasketun katon runkorakenteet ovat paikoillaan ja saunakin alkaa hahmottua.

Kaukolämpö saapui

Keskeisin kuluneen viikon tapahtuma liittyi talomme lämmitykseen, kun Energiayhtiö kytki talomme kaukolämpöverkkoonsa. Asennustyöt alkoivat tiistaina ja torstaina talomme oli Energiayhtiön kaukolämmityksen piirissä. Tässä kuva teknisestä tilasta, joka toimii myös talon lämpökeskuksena. Mittauskeskus ja lämmönvaihdin ovat vielä asentamatta, mutta vesi kiertää jo!

Lattiavalun jäljiltä pihalle jääneestä betonikakustakin päästiin kaukolämpötouhujen yhteydessä sopivasti eroon, kun energiayhtiön herra Kaivuri otti ja pisti betonit pinoon tontin reunalle pois viemistä odottamaan. Asioiden sopiminen Energiayhtiön kanssa tuntuu olevan muutenkin sujuvaa. Saamme sähkön kytkemiseen tarvittavat kaivuutyöt hoidettua samalla, kun kaukolämpöputki peitetään.

Tässä vielä kaukolämpöputki jotakuinkin paikoilleen asennettuna. Kovin lähelle maan pintaa putket asennetaan, mutta eipä niiden jäätymistä toisaalta tarvitse pelätä. Kaukolämpöputket pyritään aina asentamaan nurmikon alle, jossa maan nouseminen ja laskeminen ei haittaa.

Kuluneen viikon draamaosuus liittyy pönttöuuniin. Huomasimme, että uuni on hieman vinossa - ei paljoa, mutta sen verran että silmällä huomaa, kun osaa katsoa. Asian tiimoilta on käyty keskustelua herrojen Uunimuurari ja Vastaava Mestari kanssa. Jälkinäytös seurannee jossain vaiheessa lähiviikkojen aikana. Palatkaamme siihen sitten.

Talon ulkomaalaus on yksi niistä asioista, joista olemme pääosin selvinneet omin avuin. Isot päätykolmiot olivat kuitenkin sen verran korkeita, että niihin pyysimme ammattimaalarilta apua. Rouva Maalari touhusi pari päivää kolmen ison päätykolmion ja päätyräystäiden parissa. Jälleen tuli huomattua, että ammattilaisen otteet ovat ammattilaisen otteita ... Eikä huojuvilla tikkailla seitsemän metrin korkeuteen kiipeäminen miellytä meitä edes ajatuksena kovin paljoa.

Sulkeiset

Viime viikonloppu kului pääosin "sulkeisten" merkeissä. Lapset olivat mummolassa, joten J-P ja Mia pystyivät oikein omistautumaan kaikenlaiseen hikiseen puuhasteluun.

Pystyimme tarjoamaan osuuden puuhastelusta hyvälle ystävällemme Markulle, joka tuli auliisti J-P:n kanssa kipsilevyjä kantamaan. Kantokeikka oli Markulle jo toinen - ensimmäinen kerta oli muutama viikko sitten, jolloin mukana oli myös yhteinen ystävämme Tuomas. Yhteistä molemmille kantokeikoille oli suunnaton hien määrä ja tehokkaasti kipeytyneet paikat. Lämmin kiitos Markulle ja Tuomakselle!

Muita viikonlopun aktiviteetteja olivat ilmastointiputkien eristäminen (joka ei tunnu loppuvan ollenkaan) sekä tontin etuosan perusteellinen siivoaminen tiistaita silmälläpitäen. Energiayhtiön Asennusporukka tulisi silloin kytkemään talomme kaukolämpöverkkoon eikä kaivuutöiden tiellä saa olla mitään kissaa suurempaa.

Pääsimme myös maistamaan aivan uutta ihanuutta - seinien villoittamista, tällä kertaa lasivillalla. Tämäkään touhu ei ihan heti lopu kesken, joten kutinaa on tiedossa tulevina viikkoina.

Sähköjohtoja ja muita sisätöitä

Kuluneen viikon aikana Raksalla on taas edistytty huimaa vauhtia.

Herra Sähköurakoitsijan tiimi on pistänyt kerrassaan hösseliksi. Seinien ja kattojen sisään on vedetty kilometrikaupalla monenlaista piuhaa ja kaiken maailman rasioita on asennettu sinne sun tänne. Pikaisesti katsottuna jälki näyttää lähinnä kaoottiselta, mutta lähempi tarkastelu paljastaa asian todellisen laidan. Jokaiseen johdonpätkään on kirjoitettu, mistä se tulee ja mihin on menossa. Tässä kuvassa ovat sähkökeskukseen kytkettävät johdot.

Talomme sähköjärjestelmään kuuluu joukko älytalokomponentteja ohjaamaan valaistusta ja pistorasioita sekä eräitä muita toimintoja. Herra Sähköurakoitsija on tämän takia itsekin ollut varsin tiiviisti paikalla seuraamassa, miten asiat hoituvat. Lisäkomponentit ovat aiheuttaneet jonkin verran päänvaivaa, mutta kaikki tarvittavat asiaton älytalojärjestelmää silmällä pitäen pystytty toteuttamaan. Herra Sähköurakoitsijan tiimistä täytyykin sanoa, että hienosti he ovat hommansa hoitaneet.

Herra Timpurin ja herra Muurarin ansiosta myös muissa sisätöissä on edistytty hurjasti. Kylpyhuoneen laatat ovat lattiaa lukuunottamatta paikoillaan. Lattia voidaan luultavasti laatoittaa alkaneella viikolla, kunhan ensin varmistutaan, että lattiabetoni on riittävästi kuivunut. Tässä kuva kylpyhuoneesta tällä hetkellä.

Yläkerran rakenteet alkavat olla valmiit ja herra Timpuri pääsee alakertaan touhuamaan. Alakerrassa edessä on väliseinien rakentaminen ja ulko-ovien asennus pääovea lukuunottamatta. Pääovi asennetaan vasta, kun raksaliikenne on sen verran rauhoittunut, ettei vaaraa oven tuhoutumiselle ole.

Olemme itsekin saaneet jälleen osallistua itse rakentamiseen - kuinkas muuten kuin ilmastointiputkia eristämällä. Touhussa on jälleen tullut hiki ja paikat ovat kipeytyneet. Ai niin, siivoaminen ja tavaroiden kantaminen eivät Raksalla lopu koskaan - kaukolämmön asennusajankohta lähestyy ja kaikki etupihalla olevat lauta- sun muut kasat on vihdoin saatu siirrettyä takapihan puolelle.

Lopuksi vielä kuva talon julkisivusta tällä hetkellä. Olemme vihdoin löytäneen mielestämme oikean värisävyn, joka ei näytä synkältä pilvisellä säällä. Pari pientä plänttiä on vielä maalaamatta, joten vertailu vanhan ja uuden värin välillä on helppoa.

Piiput

Kattoporukan etumies, Rape, päräytti J-P:lle ja ilmoitti tulevansa asentamaan piippujen pellit paikoilleen. Tämä sopi mainiosti, koska herra Uunimuurari oli ilmoittanut urakkansa olevan uuninluukkua lukuunottamatta plakkarissa. Piiput pellitettiin, kuten oli sovittu ja Kattoporukalta tuhraantui hommaan puolisentoista tuntia. Kun peltihomma oli selvä, Rape ilmoitti J-P:lle, että "Jaa, se piippumuurari jätti sitten aluskatteen läpiviennit tiivistämättä". Tässä vaiheessa homma lakkasi naurattamasta. Loppupäivä menikin sitten asian selvittäessä, onneksi herra Mestari antoi J-P:lle evästystä tulevaan "neuvotteluun" herra Uunimuurarin kanssa.

Piiput on jänniä.

Maalia, laattoja ja pönttöuuni

Herra uunimuurari apulaisineen teki pönttöuunimme luukkua vaille valmiiksi. Luukku on ihka aito vanhan uunin luukku joka pitää entisöidä ennen kuin sen voi asentaa paikoilleen. Saamme siis uunin, joka on alusta loppuun asti (piippua lukuunottamatta) perinteiseen tapaan käsityönä tehty. Moinen ajatus lämmittää meitä! Uuni pitää vielä maalata, mutta maalaamisen voi tehdä vasta muutaman polttokerran jälkeen. Peltikuori on käsitelty öljyntapaisella suoja-aineella, joka pitää polttaa pois ennen maalaamista.

Laattahärdellikin saatiin kunnialla päätökseen kun oikeat laatat saapuivat loppuviikosta. Herra Muurari puolestaan pääsi aloittamaan oman laatoitusurakkansa tänään. Laattojen vaihtuminen tosin aiheutti herra Muurarille enemmänkin päänvaivaa ja alkupäivä menikin suunnittelun merkeissä. Uusi laatta nimittäin oli korkeutensa puolesta varsin ongelmallinen asettelun suhteen. Herra Muurari ja J-P pähkäilivät tilannetta aikansa ja lopulta ongelmaan löytyi ratkaisu, jonka avulla lopputulos säilyisi tasapainoisena. Onneksi herra Muurarilta löytyi malttia kunnolliseen suunnitteluun, ammattimies kun oli. Kun suunnitelmat olivat selvät, itse työ pääsi etenemään vauhdilla.

Ulkomaalaukseen liittyvä touhuaminen on myös mainitseminen arvoista. Kävimme vuokraamassa nostolaitteen viikonlopun ajaksi ja kulutimme pari päivää tiiviisti maalaus-touhujen parissa. Täytyy sanoa, että kyseinen vehje tuo tehokkuutta työskentelyyn. Tikkaiden ja telineiden kanssa ähistely on jotenkin aika paljon hankalampaa. Pääsivätpä lapsetkin moisen härvelin kyytiin ...

Yläkerrassa on myös edistytty. Katot ja seinät alkavat olla koolattu ja kattokello levyjä vaille valmis. Pari väliseinää ja teknisen tilan seinät on rakennettava ja sen jälkeen voidaankin alkaa suunnitella lattialämmityksen asentamista ja lattian valamista. Ai niin, ilmastointiputket on myös eristettävä. Moinen touhu on sellaista, jota jokaisen kannattaisi joskus kokeilla ... ainakin ahtaissa paikoissa. Tässä vielä kuva yläkerrasta ja siellä touhuavasta herra Timpurista.

Lisää vipinää sekä jokunen harmaa hius

Kuluneen viikon aikana herra Edustajan porukka hääräsi autokatoksen sisäkaton ja puuttuneet koristelaudat valmiiksi. Kyseinen porukka saa aina paikalla ollessaan valtavan sotkun aikaiseksi, mutta sen voi helposti antaa anteeksi! Katoksesta tuli kerrassaan hieno!

Autokatoksen ohessa herra Edustajan porukan etumies, Rape, ehti pähkäillä herra Timpurin kanssa "kattosyylän" sisäpuolista rakennetta. Rakennelman virallinen nimi on "kattokello" ja meidän tapauksessa se on kuistin yläpuolella oleva pieni poikkiharja, jossa on koristeikkuna. Esitimme herra Timpurille toiveen, että haluaisimme nähdä yläkerrasta koristeikkunasta ulos. Mikäli kattokello rakennettaisiin perinteisesti sisäpuolelta suoraksi, ulos ei näkisi. Ei ollut suurikaan yllätys, että kyseisten ammattimiesten lyötyä viisaat päänsä yhteen, ratkaisu löytyi varsin nopeasti. Tässä kuvassa herra Timpuri hoitaa kattokellon eristeitä paikoilleen.

Tähänkin viikkoon kuuluu draamaa. Ensimmäinen draamanäytös liittyy lämmön talteenottolaitteen poistoputkeen, joka oli toimitettu liian pienenä. Katolla törrötti 160mm putki, kun LTO-laite vaatisi 200mm putken. Asia selvisi Talotehtaan kanssa kuitenkin nopeasti kuntoon ja tarvittava putki toimitettiin pikaisesti tontille. Samalla kyydillä saatiin perille autokatoksen lumiesteet, joten kaikki katoilta puuttuvat tingel-tangelit olivat valmiina asennettaviksi.

Myös herra Uunimuurari apulaisineen pääsi aloittamaan työnsä. Ensimmäisen päivän aikana saunan kiukaan piippu kohosi katonrajaan ja pönttöuunin ensimmäiset kerrokset olivat valmiina. Pönttöuunin alle laitettiin 19mm betonikakku, joka nostaisi uunin samalle tasolle tulevan lattian kanssa.

Herrat Muurarit puolestaan saattoivat pesutilat laatoitusta vaille valmiiksi. Lattiakin olisi tasoitettu ja eristetty, mutta betonivalun kosteus oli vielä 7 prosentin luokkaa, mikä on liikaa. Kosteutta saa olla enintään 5 prosenttia ennen kosteuseristeen laittamista. J-P:n ei auttanut muuta kuin hakea kuivuri hörppimään ylimääräisen ilmankosteudet pois, jotta lattian kuivuminen nopeutuisi.

Toinen, ja viikon varsinainen, draama liittyy kylpyhuoneen laattoihin. Mitä lienemmekään miettineet, kun laattatilausta olemme olleet tekemässä ... Tilaamamme laatat saapuivat kuluvan viikon maanantaina ja totesimme kylpyhuoneen seinän alaosaan tulevan laatan olevan aivan liian pieni. Olimme mielessämme ajatelleet kaksi kertaa suurempaa laattaa ja silti pokkana tilanneet ihan mitä sattuu. Onneksi asia järjestyi ja saamme oikeat laatat parin päivän sisällä. Kipurahoina kämmäyksestä maksoimme 100 euroa, mikä on siedettävää - olisihan voinut käydä niin, että laattojen vaihtaminen ei olisikaan onnistunut! Onneksi kauppias oli joustava ja ymmärtäväinen.