Puristuksemme sisätöiden parissa on jatkunut. Alakertamme on kodinhoitohuonetta ja kylpyhuoneen listoja vaille valmis. Kodinhoitohuoneessakaan ei ole enää ammottavaa aukkoa sähkötaulun viereisessä seinässä, vaan kaikki seinäpinnat on levytetty ja tasoitettu. Enää maalaus ja pieni pätkä tapettia sekä listat, niin kodinhoitohuonekin on plakkarissa. Kylpyhuoneesta puuttuvat listat katosta ja ovenkarmien ympäriltä ja kun ne ovat paikoillaan, alakerta on käytännössä valmis.
Yläkerrassakin olemme ehtineet häärätä. J-P asensi aulan parketin viime viikonloppuna ja totesimme, että parketti riittäisi Miankin työhuoneeseen. Niinpä muutimme alkuperäistä laminaattisuunnitelmaa ja päätimme asentaa koko yläkertaan parkettilattian. Laminaatti tuntuu jotenkin pliisulta kauniin lankkuparkettilattian rinnalla, vaikka kestävämpää onkin. Teimme henkisen päätöksen, että hyväksymme sen, että Mian työhuoneen lattia voi kulua hieman muita lattioita nopeammin.
Aulan lattian asentaminen tuntui sujuvan jotenkin helpommin, kuin J-P:n työhuoneen lattian asennus. Liekö se sitten johtunut siitä, että homma ei tällä kertaa jännittänyt, eikä epäonnistuminen pelottanut. Lauantain asennusrupeama kesti viisi ja puoli tuntia ja lattiaa syntyi viitisentoista neliötä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että J-P:n työhuoneen lattian asentaminen kesti kahdeksan tuntia ja neliöitä oli kymmenkunta ... Tässä vielä lopputulos - jokunen sanko on vielä sunnuntaina asennettujen lautojen päällä painona.
maanantai 7. marraskuuta 2011
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Pihalla puuhaamista ja sisätöitä
Syksyn saapuminen muutti nurmikon kylvämiseen liittyvä suunnitelmaamme. Totesimme, että kylmä tulee, eikä nurmikko ehdi nousta ennen lumen tuloa, joten koetamme kylvää sen siten, että se itää vasta keväällä. Tämä tosin vaatii tontin takaosassa olevan järjettömän kokoisen multakasan levittämisen ... voi siis olla, että loppuosa nurtsista kylvetään vasta keväällä. No, ei se mitään - istustushommia olemme kyllä muuten päässeet tekemään! Tässä hieman aikaansaannoksiamme etupihalta - puskat ja perennat alkavat suurin piirtein olla kohdallaan.
Ystävämme, herra Sähkömies, kävi sen verran piipahtamassa, että suurin osa pihavaloista saatriin kytkettyä. Etupihan valot (pari pollaria ja yksi kohdevalaisin) ovat omassa piirissään ja takapihan tulevan suihkulähteen syöttö on omassa piirissään. Molempia päästään hallitsemaan taloautomatiikan avulla. Suihkulähteen syötön kanssa kävi vielä niin hassusti, että sen tarvitsema katkaisija unohtui sähkösuunnitelmasta - hyvä Me! No, tietokone hoitaa asian ...
Pihalla puuhaamisen lisäksi lienee syytä mainita uusista valmistuneista tiloista talomme sisäpuolella! Keittiö on valmis, ruokailutila on valmis ja olohuone on valmis pönttöuuni poislukien ...
Keittiön valmistuminen vaati muutaman kattolistan pätkän sekä niiden ties kuinka kauan puuttuneiden sokkelinpalojen asentamisen. Kun muutamja häiritsevä paikka vielä maalattiin kaapin ovien sävyyn, kyökki oli todellakin valmis!
Ruokailutilan ja olohuoneen valmistuminen oli kiinni jonkinmoisesta määrästä erityyppistä listaa, sekä muutamasta pienestä pätkästä tapettia. Tapettia tarvittiin olohuoneen ja eteisen välissä olevan palkin peitoksi ja listoja pääasiassa kattoon. Muutama peitelistakin puuttui aika ärsyttävästä paikasta. Listasavotan jälkeen raksafiilis kaikkosi tilasta lopullisesti ... eteiseen, kodinhoitohuoneeseen tai Kassun huoneeseen ei tosin passaa kurkistaa - lasten WC:ssäkin on vielä pientä laittoa jäljellä.
Sisätöiden energiapläjäys todennäköisesti johtui J-P:n ja Mian kahdestaan tekemästä parin päivän minilomasta ... yhteistä taivalta on kuljettu kymmenen vuotta ja mummon suopean suhtautumisen ansiosta "nuoripari" pääsi Tallinnan visiitille ihan kahdestaan. Oli sitä virtaa siihen rakentamiseen ihan eri tavalla parin hyvin nukutun yön jälkeen ... kiitoksen mummolan suuntaan.
Ystävämme, herra Sähkömies, kävi sen verran piipahtamassa, että suurin osa pihavaloista saatriin kytkettyä. Etupihan valot (pari pollaria ja yksi kohdevalaisin) ovat omassa piirissään ja takapihan tulevan suihkulähteen syöttö on omassa piirissään. Molempia päästään hallitsemaan taloautomatiikan avulla. Suihkulähteen syötön kanssa kävi vielä niin hassusti, että sen tarvitsema katkaisija unohtui sähkösuunnitelmasta - hyvä Me! No, tietokone hoitaa asian ...
Pihalla puuhaamisen lisäksi lienee syytä mainita uusista valmistuneista tiloista talomme sisäpuolella! Keittiö on valmis, ruokailutila on valmis ja olohuone on valmis pönttöuuni poislukien ...
Keittiön valmistuminen vaati muutaman kattolistan pätkän sekä niiden ties kuinka kauan puuttuneiden sokkelinpalojen asentamisen. Kun muutamja häiritsevä paikka vielä maalattiin kaapin ovien sävyyn, kyökki oli todellakin valmis!
Ruokailutilan ja olohuoneen valmistuminen oli kiinni jonkinmoisesta määrästä erityyppistä listaa, sekä muutamasta pienestä pätkästä tapettia. Tapettia tarvittiin olohuoneen ja eteisen välissä olevan palkin peitoksi ja listoja pääasiassa kattoon. Muutama peitelistakin puuttui aika ärsyttävästä paikasta. Listasavotan jälkeen raksafiilis kaikkosi tilasta lopullisesti ... eteiseen, kodinhoitohuoneeseen tai Kassun huoneeseen ei tosin passaa kurkistaa - lasten WC:ssäkin on vielä pientä laittoa jäljellä.
Sisätöiden energiapläjäys todennäköisesti johtui J-P:n ja Mian kahdestaan tekemästä parin päivän minilomasta ... yhteistä taivalta on kuljettu kymmenen vuotta ja mummon suopean suhtautumisen ansiosta "nuoripari" pääsi Tallinnan visiitille ihan kahdestaan. Oli sitä virtaa siihen rakentamiseen ihan eri tavalla parin hyvin nukutun yön jälkeen ... kiitoksen mummolan suuntaan.
torstai 22. syyskuuta 2011
Puutarhaunelmia
Mainitsimme aiemmin, että tarkoituksemme on ennen lumien tuloa kylvää nurmikko, jotta se on keväällä tepastelua kestävä ja muu istustustouhu sujuu huolettomasti. Jotta nurmikko itäisi terhakkaasti, tarvitaan kelvollista multaa, jota tulikin paikalle yhden kasettikuorman (täysperävaunu) verran, eli noin 35 kuutiometriä. Siitä sitten sitä kottikärryllä kärräämään ... Tässä multavuori juuri paikalle saapuneena.
Eräs hyvä ystävämme tulikin auttamaan meitä nurmikon pohjan jyräämisessä ja homma eteni vauhdikkaasti, kunnes Ukko Yli-Jumala päätti keskeyttää touhun paiskaamalla kelpo sadekuuron niskaamme ... multa kun muuttuu multavelliksi tarpeeksi kastuessaan. No, saimme sentään kelpo pläntin etupihan puolelta jyrättyä. Pläntin osalta puuttuu enää siementen kylvö.
Lähdimme ostamaan nurmikonsiemeniä, ja puutarhaliikkeeseen saavuttuamme totesimme, että hinnat ovat kohdallaan kaikin puolin. Siispä, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, päätimme hieman tarkemmin kierrellä puutarhamyymälöitä ja tutkia, mitä on tarjolla. Totesimme kierroksen jälkeen, että syksyllä kasvit ovat aika hemmetin paljon halvempia, kuin keväällä. Niinpä päädyimme toteuttamaan pienen sivujuonteen ja hankimme puutarhasuunnitelmassa mainittuja kasveja edulliseen hintaan - yhdelle pensaalle tuli hintaa palttiarallaa 1.90 euroa, kun normaalihinta on siinä kuuden euron paikkeilla. Kun peräkärry vielä sattui olemaan muualla, Kasper pääsi kokeilemaan kasvihuoneilmiötä ihan omassa turvaistuimessaan.
Niitä kasveja sitten oli ihan istutettavaksi asti. Villiinnyimme vielä hankkimaan kirsikkapuun ja pihlajan tien toisella puolelta olevalta puutarhaliikkeeltä. Niitä sitten on istuteltu aika lailla säästä riippumatta. Eilen oli pakko siirtyä etupihalta marjapensaita istuttamaan, koska multa alkoi upottaa niin pahasti, ettei siitä tahtonut saada kumisaapasta irti ... Pimeässä ja kaatosateessa oikein varsinaista herkkua! No, konttorihommiin verrattuna kyllä aika terapeuttista puuhaa! Tähän sitä sitten on päästy, kun vajaa puolet hankituista taimista on istutettu. Kuva etupihalle päin.
Eräs hyvä ystävämme tulikin auttamaan meitä nurmikon pohjan jyräämisessä ja homma eteni vauhdikkaasti, kunnes Ukko Yli-Jumala päätti keskeyttää touhun paiskaamalla kelpo sadekuuron niskaamme ... multa kun muuttuu multavelliksi tarpeeksi kastuessaan. No, saimme sentään kelpo pläntin etupihan puolelta jyrättyä. Pläntin osalta puuttuu enää siementen kylvö.
Lähdimme ostamaan nurmikonsiemeniä, ja puutarhaliikkeeseen saavuttuamme totesimme, että hinnat ovat kohdallaan kaikin puolin. Siispä, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, päätimme hieman tarkemmin kierrellä puutarhamyymälöitä ja tutkia, mitä on tarjolla. Totesimme kierroksen jälkeen, että syksyllä kasvit ovat aika hemmetin paljon halvempia, kuin keväällä. Niinpä päädyimme toteuttamaan pienen sivujuonteen ja hankimme puutarhasuunnitelmassa mainittuja kasveja edulliseen hintaan - yhdelle pensaalle tuli hintaa palttiarallaa 1.90 euroa, kun normaalihinta on siinä kuuden euron paikkeilla. Kun peräkärry vielä sattui olemaan muualla, Kasper pääsi kokeilemaan kasvihuoneilmiötä ihan omassa turvaistuimessaan.
Niitä kasveja sitten oli ihan istutettavaksi asti. Villiinnyimme vielä hankkimaan kirsikkapuun ja pihlajan tien toisella puolelta olevalta puutarhaliikkeeltä. Niitä sitten on istuteltu aika lailla säästä riippumatta. Eilen oli pakko siirtyä etupihalta marjapensaita istuttamaan, koska multa alkoi upottaa niin pahasti, ettei siitä tahtonut saada kumisaapasta irti ... Pimeässä ja kaatosateessa oikein varsinaista herkkua! No, konttorihommiin verrattuna kyllä aika terapeuttista puuhaa! Tähän sitä sitten on päästy, kun vajaa puolet hankituista taimista on istutettu. Kuva etupihalle päin.
maanantai 5. syyskuuta 2011
Pihan pohjat plakkarissa
Kuten otsikostakin voi päätellä, pihamme pohjatyöt ovat valmiit. Ehdimme kylvää nurmikon vielä ennen talvea, joten se on keväällä kuosissansa ja kestää kävelemistä tulevia istutustöitä silmällä pitäen.
Olkoonkin, että pihan pohjatöiden valmistuminen oli pääasiassa herra Kaivurista kiinni, oli meilläkin oma roolimme asiassa. Koska pihamme on kalteva ja viettää talolle päin, rouva Pihasuunnittelija on huomioinut asian suunnittelemalla porrastuksen pihan pinnan tasoille. Ratkaisu on fiksu ja toimiva, mutta vaati meiltä pienehkön kantamis- ja kasausurakan. Jotta porrastus ja tarvittavat takapihan täytöt voitaisiin toteuttaa, oli pihan tukimuuri rakennettava ensin.
Halusimme tukimuurimme olevan mahdollisimman luonnonläheisen oloinen ja niinpä tilasimme muurikivet, jotka eivät ole määrämittaisia, vaan enemmänkin suoraan luonnosta otetun oloisia. Toki kivet on työstetty siten, että niiden latominen sujuu (tai ainakin pitäisi sujua) helposti ... Pakko myöntää, että pieni Tetriksen pelaaminen oli tarpeen, ennen kuin tukimuuri oli paikoillaan. Varsinaisen rakentamisen ohella tukimuuriprojektissa hirvitti tuleva kivien kantaminen - kiviä kun oli kolme ja puoli tonnia ... Onneksi herra kaivuri tuli hätiin ja kiikutti lavat etupihalta takapihan puolelle. Tässä ote kyseisestä temppuilusta.
Itse muurin kasaaminen vei meiltä pari päivää - tunteina ehkä yhden työpäivän verran. Täytyy sanoa, että tässäkin kohtaa perustuksella on valtava merkitys. Puutarhasuunnitelmaan nimittäin kuuluu salaojan asentaminen tukimuurin liepeille. Kun salaoja asennettiin, herra Kaivuri huolehti samalla tukimuurin perustuksista sepelin ja asennussoran avulla. Niinpä meidän ei tarvinnut kuin lätkiä kiviä paikoilleen eikä alustan suoruudesta tai kantavuudesta ollut huolta. Tässä kuvassa muuri alkaa olla paikoillaan.
Kuten aiemmin mainittiin, pihaprojektiimme kuuluu sivujuonne, joka sisältää rajalla olevan avo-ojan täyttämisen ja rumpuputken asentamisen. Herra Maaurakoitsija teki rupeamasta tarjouksen, johon me ja naapurimme tartuimme oitis. Saivatpa Matti ja Jaana vielä riesana olleet kannotkin kaivettua pois pihaa rumentamasta. Tässä yksi näistä jötkäleistä. Isoja koivuja ovat olleet ...
Toisella puolella olevien naapurien kanssa ei ollut enää kannoista huolta - ne kun on kaivettu pois jo aiemmin. Niinpä pääsimme istuttamaan kauan haaveilemamme kuusiaidan tonttiemme rajalle. Saa nähdä, kuinka kauan kestää, ennen kuin nämä tirrit ovat kasvaneet näkösuojaksi asti ... pituutta taimilla on 30cm ja ikää viisi vuotta. Kuusi on kyllä nopeasti kasvavaa sorttia ... Tässä kuva Sonjan työnäytteestä.
Lopuksi vielä yksi pieni mainitsemisen arvoinen asia. Tämä blogiteksti on ensimmäinen talomme yläkerrasta kirjoitettu. J-P:n työhuone nimittäin valmistui ja kaikki pölyä keräävät härpättimet on siirretty vilpolasta lopulliseen sijoituspaikkaansa. Hyviä puolia valmistumisesta löytyy heti pari kappaletta - olohuoneessa ei ole enää ärsyttävää taustamelua ja yläkerrassa on oikeasti rauha työskennellä.
Olkoonkin, että pihan pohjatöiden valmistuminen oli pääasiassa herra Kaivurista kiinni, oli meilläkin oma roolimme asiassa. Koska pihamme on kalteva ja viettää talolle päin, rouva Pihasuunnittelija on huomioinut asian suunnittelemalla porrastuksen pihan pinnan tasoille. Ratkaisu on fiksu ja toimiva, mutta vaati meiltä pienehkön kantamis- ja kasausurakan. Jotta porrastus ja tarvittavat takapihan täytöt voitaisiin toteuttaa, oli pihan tukimuuri rakennettava ensin.
Halusimme tukimuurimme olevan mahdollisimman luonnonläheisen oloinen ja niinpä tilasimme muurikivet, jotka eivät ole määrämittaisia, vaan enemmänkin suoraan luonnosta otetun oloisia. Toki kivet on työstetty siten, että niiden latominen sujuu (tai ainakin pitäisi sujua) helposti ... Pakko myöntää, että pieni Tetriksen pelaaminen oli tarpeen, ennen kuin tukimuuri oli paikoillaan. Varsinaisen rakentamisen ohella tukimuuriprojektissa hirvitti tuleva kivien kantaminen - kiviä kun oli kolme ja puoli tonnia ... Onneksi herra kaivuri tuli hätiin ja kiikutti lavat etupihalta takapihan puolelle. Tässä ote kyseisestä temppuilusta.
Itse muurin kasaaminen vei meiltä pari päivää - tunteina ehkä yhden työpäivän verran. Täytyy sanoa, että tässäkin kohtaa perustuksella on valtava merkitys. Puutarhasuunnitelmaan nimittäin kuuluu salaojan asentaminen tukimuurin liepeille. Kun salaoja asennettiin, herra Kaivuri huolehti samalla tukimuurin perustuksista sepelin ja asennussoran avulla. Niinpä meidän ei tarvinnut kuin lätkiä kiviä paikoilleen eikä alustan suoruudesta tai kantavuudesta ollut huolta. Tässä kuvassa muuri alkaa olla paikoillaan.
Toisella puolella olevien naapurien kanssa ei ollut enää kannoista huolta - ne kun on kaivettu pois jo aiemmin. Niinpä pääsimme istuttamaan kauan haaveilemamme kuusiaidan tonttiemme rajalle. Saa nähdä, kuinka kauan kestää, ennen kuin nämä tirrit ovat kasvaneet näkösuojaksi asti ... pituutta taimilla on 30cm ja ikää viisi vuotta. Kuusi on kyllä nopeasti kasvavaa sorttia ... Tässä kuva Sonjan työnäytteestä.
Lopuksi vielä yksi pieni mainitsemisen arvoinen asia. Tämä blogiteksti on ensimmäinen talomme yläkerrasta kirjoitettu. J-P:n työhuone nimittäin valmistui ja kaikki pölyä keräävät härpättimet on siirretty vilpolasta lopulliseen sijoituspaikkaansa. Hyviä puolia valmistumisesta löytyy heti pari kappaletta - olohuoneessa ei ole enää ärsyttävää taustamelua ja yläkerrassa on oikeasti rauha työskennellä.
sunnuntai 21. elokuuta 2011
Rapen paluu
Kuten otsikkokin kertoo, herra Edustajan työporukan etumies, Rape, palasi työmaalle pelastamaan meidät loppujen koristelautojen tuskasta. Rapen tullessa paikalle, kaksi ovea ja terassin ovi-ikkuna-yhdistelmän laudoitus puuttui tai oli kesken. J-P oli saanut tusattua muiden ovien koristelaudat paikoilleen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että J-P:ltä kului kahden oven lautojen asentamiseen puolitoista päivää - Rapelta noiden alussa mainittujen lautojen asentamiseen kului kaksi ja puoli tuntia. Mitä siitäkin sitten voi päätellä, jotain suutarista ja lestistä tai sellaisesta ... Tässä vielä herra työssään.
Pihatöissäkin on edistytty. Varsinaisen pihaurakan lisäksi simme sovittua naapuriemme kanssa tonttiemme välisen ojan täyttämisestä ja rumpuputken asentamisesta. Tarkoituksena oli päästä eroon avo-ojasta, joka rumentaa maisemaa ja on todellinen hyttyslähde. Herra urakoitsija järjesteli tarjouksensa vielä niin hienosti, että naapurimme saavat maksimaalisen kotitalousvähennyksen. Ojaurakan myötä tonttimme etupiha muuttui jälleen varsinaiseksi taistelutantereeksi, mutta onneksi se on vain hetkellistä ja lopputulema on härdellin arvoinen.
Varsinainen pihaprojekti alkaa näyttää pohjien teon osalta päättymisen merkkejä. Tukimuurin kivet saapuvat maanantaina tai viimeistään tiistaina ja kun muuri on paikoillaan, pihan loppuosan pohjatkin päästään tekemään valmiiksi. Autokatoksen puoleinen osuus aina talon toiselle puolelle on jo tehty ja toinen talon sivu päästään viimeistelemään ojaurakan jälkeen. Koko homman pitäisi olla plakkarissa reilun viikon kuluttua. Mitä itse puutarhaan tulee, sen tekeminen on tarkoitus aloittaa ensi keväänä, jolloin tehdyt pohjat ovat ehtineet painua ja istustustyöt voidaan aloittaa. Nurmikko tosin kylvetään jo ennen lumen tuloa, jotta se on keväällä heti kävelyä kestävässä kunnossa. Tässä vielä kuva autokatoksen puoleisesta sivusta.
Pihatöissäkin on edistytty. Varsinaisen pihaurakan lisäksi simme sovittua naapuriemme kanssa tonttiemme välisen ojan täyttämisestä ja rumpuputken asentamisesta. Tarkoituksena oli päästä eroon avo-ojasta, joka rumentaa maisemaa ja on todellinen hyttyslähde. Herra urakoitsija järjesteli tarjouksensa vielä niin hienosti, että naapurimme saavat maksimaalisen kotitalousvähennyksen. Ojaurakan myötä tonttimme etupiha muuttui jälleen varsinaiseksi taistelutantereeksi, mutta onneksi se on vain hetkellistä ja lopputulema on härdellin arvoinen.
Varsinainen pihaprojekti alkaa näyttää pohjien teon osalta päättymisen merkkejä. Tukimuurin kivet saapuvat maanantaina tai viimeistään tiistaina ja kun muuri on paikoillaan, pihan loppuosan pohjatkin päästään tekemään valmiiksi. Autokatoksen puoleinen osuus aina talon toiselle puolelle on jo tehty ja toinen talon sivu päästään viimeistelemään ojaurakan jälkeen. Koko homman pitäisi olla plakkarissa reilun viikon kuluttua. Mitä itse puutarhaan tulee, sen tekeminen on tarkoitus aloittaa ensi keväänä, jolloin tehdyt pohjat ovat ehtineet painua ja istustustyöt voidaan aloittaa. Nurmikko tosin kylvetään jo ennen lumen tuloa, jotta se on keväällä heti kävelyä kestävässä kunnossa. Tässä vielä kuva autokatoksen puoleisesta sivusta.
maanantai 8. elokuuta 2011
Meille tulee piha
Tänään oli merkittävä päivä pihallemme - tai siis tulevalle sellaiselle. Tontin takaosassa olevaa risu- ja rytökasaa ei oikein vielä voi pihaksi kutsua. Herra Maaurakoisija soitteli eilen iltasella J-P:lle ja ilmoitteli, että kone olisi tontilla seitsemältä aamulla ... hieman lyhyt varoitusaika, ettemme sanoisi! Puhelusta seurasi varsin intensiivinen muutamatuntinen - onneksi naapurimme ovat sellaista sorttia, että he tulevat hädän hetkellä auttamaan. Hätä nyt sisnänsä ei ollut aivan mahdoton, tontti vain piti saada siivottua kaiken maailman rydöstä, jotta aamulla saapuva kaivinkone pääsisi työskentelemään. Onneksi J-P ehti heittää peräkärryllisen kattotiiliä Mustioon aiemmin aamulla, olipahan sen verran vähemmän kannettavaa. Roinat saatiin kuin saatiinkin siirrettyä ja tontti tuli valmiiksi aamun koitokselle.
Aamulla masiina saapuikin puikoissaan vanha tuttumme, herra Kaivuri, joka kunniakkaasti pohjusti talomme perustukset yli vuosi sitten - niin se aika rientää. Herran työväline oli tällä kertaa paria numeroa pienempi ja näppärämpi tähän tehtävään. Kone oli kooltaan sen verran pieni, että se mahtui puikahtamaan takapihan puolelle talomme vierestä.
Kaivurin ensimmäiseen työpäivään kuului kantojen ja juurien irtikaivaminen - päästiinpä alustavia mittauksiakin jo tekemään. Herra Perustusmies lainasi J-P:lle auliisti omaa Puutarhajyrsintään, joka sekin on tuttu projektimme alkuajoilta. Pääsipähän J-P:kin traktorin rattiin kunnolla ensimmäistä kertaa reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Hieman se liikenteessä ajaminen jännitti, mutta tontille siirtyminen hoitui loppujen lopuksi kunniakkaasti. Puutarhajyrsimen saaminen pihan puolelle oli oma haasteensa, koska se ei mahtunut puikahtamaan talon vierestä. Niinpä masiina ajettiin pihalle "takaoven" kautta jyräämällä pari närettä tontin perältä. Samalla syntyi oivallinen käytävä siirtolavan täyttämistä varten.
Tähän sitä sitten ensimmäisenä päivänä päästiin. Lähes kaikki kannot ja risut saatiin mahtumaan ensimmäiseen siirtolavaan ja loput rydöt häipyvät huomenna. Kun tontin pinta on saatu siivottua ja tasoitettua, on täyttömaan vuoro. Täyttöön käytetään pihan perustamiseen sopivaa multaa, jonka päälle laitetaan ohuempi kerros istutuksille ja nurmikolle sopivaa, parempilaatuista tavaraa. Kaiken kaikkiaan multaa kuluu nelisen kasetillista (täysperävaunullista) ...
Pihan lisäksi muutakin edistymistä on tapahtunut. Rouva Maalarimestari kävi hiomassa ja maalaamassa kattokellomme katon ja seinät - lopputulos oli kerrassaan hieno. Samalla teimme päätöksen jättää kattokellon katto valkoiseksi ja tapetoida vain seinät. Tässä rouva on työssään ja täytyy sanoa, että vaatii kokemusta ja tottumista, että pystyy keikkumaan kahden ilmaan viritetyn lankun varassa ilman sen kummempia ongelmia. J-P:n astelu lankuilla ei ollut ollenkaan yhtä sujuvaa ...
Tässä vielä kuva lopputuloksesta. Kattokellon katto on kuvassa valmis ja kahteen kertaan maalattu. Tilan "raksatunnelma" poistui kertaheitolla, vaikka se vielä keskeneräinen onkin.
Lopuksi on vielä pakko mainita eräs yksityiskohta, jossa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kyseinen pistoke on J-P:n työhuoneen kattolampun pistoke ja asentajana toimi eräs vähemmän meille asennustöitä tehnyt asentaja. Vakiasentajamme oli herra Sähköurakoitsijan mukaan varattu, eikä voinut itse hoitaa asiaa. Tuli vähän sellainen "Mitäs väliä tällä on, kun ei tämä minun ole" -fiilis ...
Aamulla masiina saapuikin puikoissaan vanha tuttumme, herra Kaivuri, joka kunniakkaasti pohjusti talomme perustukset yli vuosi sitten - niin se aika rientää. Herran työväline oli tällä kertaa paria numeroa pienempi ja näppärämpi tähän tehtävään. Kone oli kooltaan sen verran pieni, että se mahtui puikahtamaan takapihan puolelle talomme vierestä.
Kaivurin ensimmäiseen työpäivään kuului kantojen ja juurien irtikaivaminen - päästiinpä alustavia mittauksiakin jo tekemään. Herra Perustusmies lainasi J-P:lle auliisti omaa Puutarhajyrsintään, joka sekin on tuttu projektimme alkuajoilta. Pääsipähän J-P:kin traktorin rattiin kunnolla ensimmäistä kertaa reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Hieman se liikenteessä ajaminen jännitti, mutta tontille siirtyminen hoitui loppujen lopuksi kunniakkaasti. Puutarhajyrsimen saaminen pihan puolelle oli oma haasteensa, koska se ei mahtunut puikahtamaan talon vierestä. Niinpä masiina ajettiin pihalle "takaoven" kautta jyräämällä pari närettä tontin perältä. Samalla syntyi oivallinen käytävä siirtolavan täyttämistä varten.
Tähän sitä sitten ensimmäisenä päivänä päästiin. Lähes kaikki kannot ja risut saatiin mahtumaan ensimmäiseen siirtolavaan ja loput rydöt häipyvät huomenna. Kun tontin pinta on saatu siivottua ja tasoitettua, on täyttömaan vuoro. Täyttöön käytetään pihan perustamiseen sopivaa multaa, jonka päälle laitetaan ohuempi kerros istutuksille ja nurmikolle sopivaa, parempilaatuista tavaraa. Kaiken kaikkiaan multaa kuluu nelisen kasetillista (täysperävaunullista) ...
Pihan lisäksi muutakin edistymistä on tapahtunut. Rouva Maalarimestari kävi hiomassa ja maalaamassa kattokellomme katon ja seinät - lopputulos oli kerrassaan hieno. Samalla teimme päätöksen jättää kattokellon katto valkoiseksi ja tapetoida vain seinät. Tässä rouva on työssään ja täytyy sanoa, että vaatii kokemusta ja tottumista, että pystyy keikkumaan kahden ilmaan viritetyn lankun varassa ilman sen kummempia ongelmia. J-P:n astelu lankuilla ei ollut ollenkaan yhtä sujuvaa ...
Tässä vielä kuva lopputuloksesta. Kattokellon katto on kuvassa valmis ja kahteen kertaan maalattu. Tilan "raksatunnelma" poistui kertaheitolla, vaikka se vielä keskeneräinen onkin.
Lopuksi on vielä pakko mainita eräs yksityiskohta, jossa kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kyseinen pistoke on J-P:n työhuoneen kattolampun pistoke ja asentajana toimi eräs vähemmän meille asennustöitä tehnyt asentaja. Vakiasentajamme oli herra Sähköurakoitsijan mukaan varattu, eikä voinut itse hoitaa asiaa. Tuli vähän sellainen "Mitäs väliä tällä on, kun ei tämä minun ole" -fiilis ...
torstai 4. elokuuta 2011
Yläkerta
Viime päivien aktiviteetit ovat liittyneet yläkerran käyttökuntoon saattamiseen. Siinä sivussa autokatos on saatu siihen kuntoon, että siellä olevaa varastotilaa voi käyttää oikeasti varastona.
Yläkerran edistyminen on ollut kerrassaan merkittävää sitten viime kirjoituksen. Jotta edistyminen olisi ollut mahdollista, oli yläkerrassa sikin sokin olleille tavaroille löydyttävä toinen varastointipaikka, jonka takia suoritimme pienen sivuprojekti Autokatoksen.
J-P viritteli autokatoksen varastotilaan kattokannattimien alapuun päälle laudat, joiden päälle kaikki villapaalit nostettiin. Kun villapaalit saatiin pois lattialta, varastosta tuli lähes tyhjä - hetkeksi. No, saimmepa käyttöömme oikean varastotilan ja kun vielä maltoimme käyttää järkeä tavaroiden sisään lappamisessa, ovat roinat vielä löydettävissäkin ... Sinne päätyivät loputkin yläkerran kimpsut ja kampsut.
Itse yläkerran parissa olemme päässeet tilanteeseen, jossa puuttumassa on enää aulan ja Mian työhuoneen lattia ja tapetit. Tässä kuva J-P:n työhuoneesta tapetoinnin jälkeen - listoja vailla siis. Tätä kirjoitettaessa tosin lähes kaikki listat ja ovikin on jo paikoillaan. Kuluvalla viikolla edessä on aulan lattian asennus, joka ei hirvitä ollenkaan niin paljon kuin J-P:n työhuoneen lattian asennus hirvitti. Mian työhuoneeseen asennetaan muovimatto, koska lattialla on pystyttävä leikkaamaan ja naputtelemaan ilman, että lattian kohtaloa tarvitsee murehtia. Liike, josta matto tilattiin, lupaili sitä saapuvaksi elokuun puolivälissä.
Herra Sähköurakoitsija hoiti oman osuutensa yläkerrasta asentamalla puuttuvat valopistokkeet ja muut kilkkeet. Toinen aulan valorasioista tosin jätettiin vielä auki, koska älykonfiguraatio on tekemättä ja konfigurointi vaatii, että rasiassa olevaan ohjausyksikköön pääsee käsiksi.
Herra Putkimies puolestaan kävi asentamassa puuttuvat poisto- ja tuloventtiilit. Ilmastoinnin kokonaissäätö jäi vielä tekemättä, koska ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää ensin vaihtaa puhtaisiin. One se jännää, että vaikka kuinka olemme yrittäneet välttää rakennuspölyn tuottamista, suodattimet ovat päässeet kerrassaan miehekkääseen kuntoon! No, Enerventin verkkokaupasta sai kliksuteltua tilauksen vaivattomasti ja uusien suodattimien pitäisi olla postista noudettavissa muutamassa päivässä.
Pihaurakoitsijat puolestaan ovat jänniä. J-P soitti läpi koko liudan urakoitsijoita ja sai neljä heistä langanpäähän. Kaikki neljä lupasivat tarjouksen, mutta yhtään ei vielä ole näkynyt. Herra Maaurakoitsija sentään tuli J-P:n pyynnöstä paikanpäälle ja hänen kanssaan asiassa varmaankin päästään eteenpäin. Täytyy varmaan soittaa pihanrakentajille seuraavan kerran keskellä talvea, josko silloin olisi lisätöihin kiinnostusta.
Yläkerran edistyminen on ollut kerrassaan merkittävää sitten viime kirjoituksen. Jotta edistyminen olisi ollut mahdollista, oli yläkerrassa sikin sokin olleille tavaroille löydyttävä toinen varastointipaikka, jonka takia suoritimme pienen sivuprojekti Autokatoksen.
J-P viritteli autokatoksen varastotilaan kattokannattimien alapuun päälle laudat, joiden päälle kaikki villapaalit nostettiin. Kun villapaalit saatiin pois lattialta, varastosta tuli lähes tyhjä - hetkeksi. No, saimmepa käyttöömme oikean varastotilan ja kun vielä maltoimme käyttää järkeä tavaroiden sisään lappamisessa, ovat roinat vielä löydettävissäkin ... Sinne päätyivät loputkin yläkerran kimpsut ja kampsut.
Itse yläkerran parissa olemme päässeet tilanteeseen, jossa puuttumassa on enää aulan ja Mian työhuoneen lattia ja tapetit. Tässä kuva J-P:n työhuoneesta tapetoinnin jälkeen - listoja vailla siis. Tätä kirjoitettaessa tosin lähes kaikki listat ja ovikin on jo paikoillaan. Kuluvalla viikolla edessä on aulan lattian asennus, joka ei hirvitä ollenkaan niin paljon kuin J-P:n työhuoneen lattian asennus hirvitti. Mian työhuoneeseen asennetaan muovimatto, koska lattialla on pystyttävä leikkaamaan ja naputtelemaan ilman, että lattian kohtaloa tarvitsee murehtia. Liike, josta matto tilattiin, lupaili sitä saapuvaksi elokuun puolivälissä.
Herra Sähköurakoitsija hoiti oman osuutensa yläkerrasta asentamalla puuttuvat valopistokkeet ja muut kilkkeet. Toinen aulan valorasioista tosin jätettiin vielä auki, koska älykonfiguraatio on tekemättä ja konfigurointi vaatii, että rasiassa olevaan ohjausyksikköön pääsee käsiksi.
Herra Putkimies puolestaan kävi asentamassa puuttuvat poisto- ja tuloventtiilit. Ilmastoinnin kokonaissäätö jäi vielä tekemättä, koska ilmanvaihtokoneen suodattimet pitää ensin vaihtaa puhtaisiin. One se jännää, että vaikka kuinka olemme yrittäneet välttää rakennuspölyn tuottamista, suodattimet ovat päässeet kerrassaan miehekkääseen kuntoon! No, Enerventin verkkokaupasta sai kliksuteltua tilauksen vaivattomasti ja uusien suodattimien pitäisi olla postista noudettavissa muutamassa päivässä.
Pihaurakoitsijat puolestaan ovat jänniä. J-P soitti läpi koko liudan urakoitsijoita ja sai neljä heistä langanpäähän. Kaikki neljä lupasivat tarjouksen, mutta yhtään ei vielä ole näkynyt. Herra Maaurakoitsija sentään tuli J-P:n pyynnöstä paikanpäälle ja hänen kanssaan asiassa varmaankin päästään eteenpäin. Täytyy varmaan soittaa pihanrakentajille seuraavan kerran keskellä talvea, josko silloin olisi lisätöihin kiinnostusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

















