Kaikki listat paikoillaan

Tämä teksti on lyhykäinen, mutta sisällöltään ytimekäs. Voimme nimittäin todeta, että kaikki listat - jalkalistat, karmilistat, kattolistat sekä vihoviimeiset sisäkulmalistat - ovat paikoillaan. Puuttuu enää muutama silikoni/akryylisauman pursotus ja jokunen asennettava kynnys sekä muutama vuota tapettia (se portaikko).

Lopuksi muutama sana tästä kuvasta ... sirkkeli ja moni muukin asia on "ulkoistettu" verrattuna viime kertaan. Raksaimuri "Irma" vielä pois kuleksimasta ja kalusteet paikoilleen. Hyvää Joulua!

Virstanpylväs

Saavutimme kuluneena viikonloppuna oikein todellisen virstanpylvään. Ensinnäkin, Mian työhuone saatiin tapetoitua (kaikki huoneet muuten on nyt sitten tapetoitu). Ja toiseksi, yläkerrassa ovat kaikki listat paikoillaan. J-P sai rutistettua viikonlopun aikana yläkerran siihen kuntoon, että siellä on ainoastaan portaikossa jotain tekemistä jäljellä. Tässä kuva Mian työhuoneesta valmiina. Sirkkeli ja muu raksarekvisiitta poistetaan ennen huoneen käyttöönottoa ...

Yläkerran aulakin tuli portaikkoa lukuun ottamatta valmiiksi. Portaikosta puuttuvat tapetit, lamput ja kaiteet, jotka on tarkoitus asentaa vielä alkavan viikon aikana. Tavoitteenamme on edelleen saada talo jouluksi valmiiksi ... saa nähdä kuinka käy, paljosta ei ole kiinni.

Lopuksi pari "listoittajan haastetta" ... teimme suunnitteluvaiheessa valintoja, joiden tiesimme vaikuttavan viimeistelytöihin. Herra Edustaja vielä varoitti meitä kertomalla, että "Listat eivät sitten mahdu paikoilleen, kun ikkuna on noin leveä.". No tässä kyseinen detalji - siisti tuli ja saimme pitää haluamamme leveän ikkunan.

Toinen haaste liittyy yläkerran tekniseen tilaan. Teknisen tilan seinä on nimittäin niin matala, että edes oven karmi - saati sitten listat - ei mahtunut paikoilleen sellaisenaan. Asia ratkesi ohentamalla karmin yläpuuta (kiinnitys täytyi tietysti myöskin hoitaa eri tavalla, jotta ovi pysyisi kasassa ja paikoillaan). Lisäksi karmin yläpuolinen lista ei mahtunut paikoilleen sellaisenaan, vaan sitäkin piti hieman "hoikentaa". Tässä detalji.

Kaikki lattiat valmiina

Aivan ensimmäiseksi on syytä mainita muutama sana viettämästämme minilomasta. Kävimme koko perheen voimin ennen itsenäisyyspäivää piipahtamassa Pietarissa. Meno- ja tulomatkan aikana yövyimme laivalla ja välissä olevan päivän palloilimme perillä. Nuhruinen sää hieman latisti tunnelmaa, mutta kaiken kaikkiaan reissu oli kyllä paikallaan. Matka sujui ilman suurempia kommelluksia, mitä nyt J-P tippui menomatkalla hytin yläpediltä lattialle aikamoisella ryminällä. Tästäkin kuitenkin selvittiin säikähdyksellä ja paikkojen kolotuksella.

Varsinaisen rakennus-projektin suhteen saavutimme itsenäisyys-päivänä yhden virstan-pylvään. Saimme nimittäin kaikki lattiapintojen asennukset valmiiksi. Näistä viimeisimpänä valmistui Mian työhuone, johon loppujen lopuksi päädyttiin asentamaan samaa parkettia, kuin suurimpaan osaan koko muuta taloa. Alkuperäinen suunnitelma oli, johtuen huoneen käyttötarkoituksesta, asentaa joko muovimatto tai laminaatti. Muovimaton tyrmäsimme suht varhaisessa vaiheessa mutta laminaatit ehdimme jo hankkiakin. No, laminaatit tuupattiin leikkureineen kaikkineen huuto.nettiin myyntiin ja parkettiakin jäi yli huikeat vajaa kaksi neliömetriä ... Tässä sitä sitten asennetaan - itse asiassa aika lähellä valmistumista ollaan.

Mitäs muuta on tapahtunut sitten viime kirjoituksen? Saimme kylpyhuoneen listat asennettua, joten alakerrassa työtä on listojen puolesta jäljellä enää kodinhoitohuoneessa. Myös yläkerran aulan listoista suurin osa on asennettu, joten lopullinen valmistuminen lähestyy vääjäämättä. Tavoitteenamme on saada koko hoito jouluksi valmiiksi - muuten se menee väkisinkin ensi vuoden puolelle ...

Lisää sisätöitä

Puristuksemme sisätöiden parissa on jatkunut. Alakertamme on kodinhoitohuonetta ja kylpyhuoneen listoja vaille valmis. Kodinhoitohuoneessakaan ei ole enää ammottavaa aukkoa sähkötaulun viereisessä seinässä, vaan kaikki seinäpinnat on levytetty ja tasoitettu. Enää maalaus ja pieni pätkä tapettia sekä listat, niin kodinhoitohuonekin on plakkarissa. Kylpyhuoneesta puuttuvat listat katosta ja ovenkarmien ympäriltä ja kun ne ovat paikoillaan, alakerta on käytännössä valmis.

Yläkerrassakin olemme ehtineet häärätä. J-P asensi aulan parketin viime viikonloppuna ja totesimme, että parketti riittäisi Miankin työhuoneeseen. Niinpä muutimme alkuperäistä laminaattisuunnitelmaa ja päätimme asentaa koko yläkertaan parkettilattian. Laminaatti tuntuu jotenkin pliisulta kauniin lankkuparkettilattian rinnalla, vaikka kestävämpää onkin. Teimme henkisen päätöksen, että hyväksymme sen, että Mian työhuoneen lattia voi kulua hieman muita lattioita nopeammin.

Aulan lattian asentaminen tuntui sujuvan jotenkin helpommin, kuin J-P:n työhuoneen lattian asennus. Liekö se sitten johtunut siitä, että homma ei tällä kertaa jännittänyt, eikä epäonnistuminen pelottanut. Lauantain asennusrupeama kesti viisi ja puoli tuntia ja lattiaa syntyi viitisentoista neliötä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että J-P:n työhuoneen lattian asentaminen kesti kahdeksan tuntia ja neliöitä oli kymmenkunta ... Tässä vielä lopputulos - jokunen sanko on vielä sunnuntaina asennettujen lautojen päällä painona.

Pihalla puuhaamista ja sisätöitä

Syksyn saapuminen muutti nurmikon kylvämiseen liittyvä suunnitelmaamme. Totesimme, että kylmä tulee, eikä nurmikko ehdi nousta ennen lumen tuloa, joten koetamme kylvää sen siten, että se itää vasta keväällä. Tämä tosin vaatii tontin takaosassa olevan järjettömän kokoisen multakasan levittämisen ... voi siis olla, että loppuosa nurtsista kylvetään vasta keväällä. No, ei se mitään - istustushommia olemme kyllä muuten päässeet tekemään! Tässä hieman aikaansaannoksiamme etupihalta - puskat ja perennat alkavat suurin piirtein olla kohdallaan.

Ystävämme, herra Sähkömies, kävi sen verran piipahtamassa, että suurin osa pihavaloista saatriin kytkettyä. Etupihan valot (pari pollaria ja yksi kohdevalaisin) ovat omassa piirissään ja takapihan tulevan suihkulähteen syöttö on omassa piirissään. Molempia päästään hallitsemaan taloautomatiikan avulla. Suihkulähteen syötön kanssa kävi vielä niin hassusti, että sen tarvitsema katkaisija unohtui sähkösuunnitelmasta - hyvä Me! No, tietokone hoitaa asian ...

Pihalla puuhaamisen lisäksi lienee syytä mainita uusista valmistuneista tiloista talomme sisäpuolella! Keittiö on valmis, ruokailutila on valmis ja olohuone on valmis pönttöuuni poislukien ...

Keittiön valmistuminen vaati muutaman kattolistan pätkän sekä niiden ties kuinka kauan puuttuneiden sokkelinpalojen asentamisen. Kun muutamja häiritsevä paikka vielä maalattiin kaapin ovien sävyyn, kyökki oli todellakin valmis!

Ruokailutilan ja olohuoneen valmistuminen oli kiinni jonkinmoisesta määrästä erityyppistä listaa, sekä muutamasta pienestä pätkästä tapettia. Tapettia tarvittiin olohuoneen ja eteisen välissä olevan palkin peitoksi ja listoja pääasiassa kattoon. Muutama peitelistakin puuttui aika ärsyttävästä paikasta. Listasavotan jälkeen raksafiilis kaikkosi tilasta lopullisesti ... eteiseen, kodinhoitohuoneeseen tai Kassun huoneeseen ei tosin passaa kurkistaa - lasten WC:ssäkin on vielä pientä laittoa jäljellä.

Sisätöiden energiapläjäys todennäköisesti johtui J-P:n ja Mian kahdestaan tekemästä parin päivän minilomasta ... yhteistä taivalta on kuljettu kymmenen vuotta ja mummon suopean suhtautumisen ansiosta "nuoripari" pääsi Tallinnan visiitille ihan kahdestaan. Oli sitä virtaa siihen rakentamiseen ihan eri tavalla parin hyvin nukutun yön jälkeen ... kiitoksen mummolan suuntaan.

Puutarhaunelmia

Mainitsimme aiemmin, että tarkoituksemme on ennen lumien tuloa kylvää nurmikko, jotta se on keväällä tepastelua kestävä ja muu istustustouhu sujuu huolettomasti. Jotta nurmikko itäisi terhakkaasti, tarvitaan kelvollista multaa, jota tulikin paikalle yhden kasettikuorman (täysperävaunu) verran, eli noin 35 kuutiometriä. Siitä sitten sitä kottikärryllä kärräämään ... Tässä multavuori juuri paikalle saapuneena.

Eräs hyvä ystävämme tulikin auttamaan meitä nurmikon pohjan jyräämisessä ja homma eteni vauhdikkaasti, kunnes Ukko Yli-Jumala päätti keskeyttää touhun paiskaamalla kelpo sadekuuron niskaamme ... multa kun muuttuu multavelliksi tarpeeksi kastuessaan. No, saimme sentään kelpo pläntin etupihan puolelta jyrättyä. Pläntin osalta puuttuu enää siementen kylvö.

Lähdimme ostamaan nurmikonsiemeniä, ja puutarhaliikkeeseen saavuttuamme totesimme, että hinnat ovat kohdallaan kaikin puolin. Siispä, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, päätimme hieman tarkemmin kierrellä puutarhamyymälöitä ja tutkia, mitä on tarjolla. Totesimme kierroksen jälkeen, että syksyllä kasvit ovat aika hemmetin paljon halvempia, kuin keväällä. Niinpä päädyimme toteuttamaan pienen sivujuonteen ja hankimme puutarhasuunnitelmassa mainittuja kasveja edulliseen hintaan - yhdelle pensaalle tuli hintaa palttiarallaa 1.90 euroa, kun normaalihinta on siinä kuuden euron paikkeilla. Kun peräkärry vielä sattui olemaan muualla, Kasper pääsi kokeilemaan kasvihuoneilmiötä ihan omassa turvaistuimessaan.

Niitä kasveja sitten oli ihan istutettavaksi asti. Villiinnyimme vielä hankkimaan kirsikkapuun ja pihlajan tien toisella puolelta olevalta puutarhaliikkeeltä. Niitä sitten on istuteltu aika lailla säästä riippumatta. Eilen oli pakko siirtyä etupihalta marjapensaita istuttamaan, koska multa alkoi upottaa niin pahasti, ettei siitä tahtonut saada kumisaapasta irti ... Pimeässä ja kaatosateessa oikein varsinaista herkkua! No, konttorihommiin verrattuna kyllä aika terapeuttista puuhaa! Tähän sitä sitten on päästy, kun vajaa puolet hankituista taimista on istutettu. Kuva etupihalle päin.

Pihan pohjat plakkarissa

Kuten otsikostakin voi päätellä, pihamme pohjatyöt ovat valmiit. Ehdimme kylvää nurmikon vielä ennen talvea, joten se on keväällä kuosissansa ja kestää kävelemistä tulevia istutustöitä silmällä pitäen.

Olkoonkin, että pihan pohjatöiden valmistuminen oli pääasiassa herra Kaivurista kiinni, oli meilläkin oma roolimme asiassa. Koska pihamme on kalteva ja viettää talolle päin, rouva Pihasuunnittelija on huomioinut asian suunnittelemalla porrastuksen pihan pinnan tasoille. Ratkaisu on fiksu ja toimiva, mutta vaati meiltä pienehkön kantamis- ja kasausurakan. Jotta porrastus ja tarvittavat takapihan täytöt voitaisiin toteuttaa, oli pihan tukimuuri rakennettava ensin.

Halusimme tukimuurimme olevan mahdollisimman luonnonläheisen oloinen ja niinpä tilasimme muurikivet, jotka eivät ole määrämittaisia, vaan enemmänkin suoraan luonnosta otetun oloisia. Toki kivet on työstetty siten, että niiden latominen sujuu (tai ainakin pitäisi sujua) helposti ... Pakko myöntää, että pieni Tetriksen pelaaminen oli tarpeen, ennen kuin tukimuuri oli paikoillaan. Varsinaisen rakentamisen ohella tukimuuriprojektissa hirvitti tuleva kivien kantaminen - kiviä kun oli kolme ja puoli tonnia ... Onneksi herra kaivuri tuli hätiin ja kiikutti lavat etupihalta takapihan puolelle. Tässä ote kyseisestä temppuilusta.

Itse muurin kasaaminen vei meiltä pari päivää - tunteina ehkä yhden työpäivän verran. Täytyy sanoa, että tässäkin kohtaa perustuksella on valtava merkitys. Puutarhasuunnitelmaan nimittäin kuuluu salaojan asentaminen tukimuurin liepeille. Kun salaoja asennettiin, herra Kaivuri huolehti samalla tukimuurin perustuksista sepelin ja asennussoran avulla. Niinpä meidän ei tarvinnut kuin lätkiä kiviä paikoilleen eikä alustan suoruudesta tai kantavuudesta ollut huolta. Tässä kuvassa muuri alkaa olla paikoillaan.

Kuten aiemmin mainittiin, pihaprojektiimme kuuluu sivujuonne, joka sisältää rajalla olevan avo-ojan täyttämisen ja rumpuputken asentamisen. Herra Maaurakoitsija teki rupeamasta tarjouksen, johon me ja naapurimme tartuimme oitis. Saivatpa Matti ja Jaana vielä riesana olleet kannotkin kaivettua pois pihaa rumentamasta. Tässä yksi näistä jötkäleistä. Isoja koivuja ovat olleet ...

Toisella puolella olevien naapurien kanssa ei ollut enää kannoista huolta - ne kun on kaivettu pois jo aiemmin. Niinpä pääsimme istuttamaan kauan haaveilemamme kuusiaidan tonttiemme rajalle. Saa nähdä, kuinka kauan kestää, ennen kuin nämä tirrit ovat kasvaneet näkösuojaksi asti ... pituutta taimilla on 30cm ja ikää viisi vuotta. Kuusi on kyllä nopeasti kasvavaa sorttia ... Tässä kuva Sonjan työnäytteestä.

Lopuksi vielä yksi pieni mainitsemisen arvoinen asia. Tämä blogiteksti on ensimmäinen talomme yläkerrasta kirjoitettu. J-P:n työhuone nimittäin valmistui ja kaikki pölyä keräävät härpättimet on siirretty vilpolasta lopulliseen sijoituspaikkaansa. Hyviä puolia valmistumisesta löytyy heti pari kappaletta - olohuoneessa ei ole enää ärsyttävää taustamelua ja yläkerrassa on oikeasti rauha työskennellä.