Valoa portaikkoon

Jälleen on pari asiaa saatu valmiiksi, mainittakoon portaikko ensimmäisenä. On vapauttavaa liikkua alakerrasta yläkertaan ja takaisin, kun ei tarvitse kompuroida pimeässä. Hyvä ystävämme Juha auttoi J-P:tä valojen asentamisessa ja portaikko on kaidetta vaille valmis. Tässä vielä kuva muuttuneista valaistusolosuhteista.

Portaikon lisäksi saimme myös vaatehuoneemme valmiiksi. Vaatehuoneesta puuttuivat toisen seinän hyllyt kokonaan, joten tavaroiden pitäminen järjestyksessä oli vähän niin ja näin. Eräässä rautakaupassa oli taannoin tarjousviikonloppu Sovellan hyllyjärjestelmästä ja päätimme tarttua syöttiin. Osa hyllýlevyistä saatiin jälkitoimituksena vasta myöhemmin, joten sen takia asennuskin hieman viivästyi. Tässä kuvassa uudet hyllyt on asennettu ja osa vaatteistakin on jo paikoillaan. Huomasimme kaivanneemme vaatetankoa varsin kipeästi. Oli aika vapauttavaa kiikuttaa seinällä olleet korihässäkät autokatokseen odottamaan Huuto.netin kautta (toivottavasti) löytyvää uutta loppusijoituspaikkaa!

Sisätouhujen lisäksi saimme jotain aikaiseksi ulkopuolellakin. Leikkimökin lattialaudat on nyt sahattu valmiiksi ja viime kesänä rakennettu perustuskehikko kaivettu lumen alta kuivumaan. Perustuskehikon terassi ja yksi kulma pitää vielä asettaa vaateriin ja sen jälkeen pääsee lattiualautoja naulailemaan. No, paperityötkin on toki hoidettava - mökin rakennuslupapaperit naapurien puoltavilla lausunnoilla höystettynä ovat odottamassa kiikuttamista rouva Rakennustarkastajalle. Asian pitäisi olla plakkarissa alkavan viikon aikana.

Kaksi päättynyttä projektia

Tapetointiprojektimme on päättynyt ... Yhtään vuotaa, edes pikkuriikkistä palasta, ei puutu mistään. Se, jos mikään on mainitsemisen arvoinen asia. Viimeiset kaksi vuotaa asennettiin sisäportaikkomme päätyseinään. Asennuksen teki haasteelliseksi se, että muun portaikon tapetoinnissa apuna käytetty telineviritelmä oli poistettava, ennen kuin päätyseinään pääsi käsiksi. Tässä kuva portaikosta, kun teline on siirretty eläkepäiviä viettämään ... ei kyllä tule viritelmää ikävä.

Telineen poistaminen aiheutti tiettyjä toimenpiteitä, ennen varsinaisen tapetoinnin aloittamista - ihka ihanaa seinien tasoittamista ... onneksi tasoitettavaa oli varsin inhimillisen kokoinen soiro. Tasoitehommasta selvittiin kolmella kerralla ja tapetointi voitiin alkaa.

Jotta tapetointi onnistuisi, tarvittaisiin tikapuut. Kyseiset tikkaat olivat kököttäneet talomme lämpökeskuksen vieressä koko talven, joten ne olivat jotakuinkin litimärät. Niinpä tikkaat siirrettiin autokatokseen kuivumaan ennen sisätiloihin siirtoa, jotta tapetointiurakka ei niiden takia vaarantuisi. Pienen kuivumisen ja pintapuolisen putsauksen jälkeen totesimme tikkaiden olevan siinä kunnossa, että ne voisi siirtää sisätiloihin.

Eipä muuta, kuin J-P keikkumaan tikapuille ja lätkimään vuodat seinään. Muutaman vaarallisen näköisen tilanteen ja tusinan kirosanan jälkeen vuodat kuitenkin olivat seinässä ja tikapuutkin voitiin kiikuttaa takaisin ulkotiloihin seuraavaa tarvetta odottamaan.

Toinen päättynyt projekti ... tai asia ... on astianpesukoneen kanssa tuskailu. Herra Maahantuojan Edustaja kävi  aiemmin tutkimassa astianpesukonettamme ja totesi sen olevan kerrassaan viallinen. Niinpä asiasta herra Edustajan mukaan seuraisi vihdoinkin koko masiinan vaihto kokonaan uuteen ja vanhan kiikuttaminen tarkempiin tutkimuksiin.

Tänään kyseinen murheenkryyni sitten vaihdettiin uuteen ja alkuperäinen, keittiön mukana toimitettu yksilö, päätyi ties mihin kliinisiin testeihin. Toivottavasti herra Edustaja saa raadosta tarvittavasti tietoa irti, jotta jatkossa vastaavanlaiset harminpaikat vältettäisiin.

Itse koneen vaihto sujui todella tyylikkäästi ja uusi kone oli paikoillaan melkein huomaamatta ...  J-P oli ajatuksissaan pelännyt, että kyseisen nurkan kaikki kaapit menisivät uusiksi. Ei voinut, kuin todeta Herra Maahantuojan Edustajan olevan omassa työssään kerrassaan ammattilainen - koneen vaihdon jälkeen keittiö oli, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Tässä vielä kuva herrasta työn touhussa.

Portaikko

Olkoonkin, että olemme tapetti-ihmisiä ja mieluummin tapetoimme kuin maalaamme seinät, nämä viimeiset vuodat kyllä saivat huokailuja aikaiseksi. Tämä viimeinen puristus kohdistuu talomme sisäportaita ympäröiviin seiniin. Tässä hieman alkua jokseenkin haastavalle tapetointiprojektille.

Koska kysymyksessä on porraskäytävän tapetoiminen, pelkkä tasaisen alustan järjestäminen vaati vähintäänkin propellihattutason kekseliäisyyttä. Onnekkaasti olimme pitäneet herra Timpurin taannoin asentaman tukipuun paikoillaan ja saimme viritettyä pari lautaa sen varaan. Tässä kuva lähtötilanteesta.

Siitähän se sitten lähti. Seinien tapetointi onnistui varsin sujuvasti juuri viritetyn työskentelytason ansiosta. Tässä kuva ensimmäisestä asennetusta vuodasta - ensimmäinen vuota tällätään laserin avulla suoraan ... seuraavien vuotien asennus helpottuu merkittävästi.

Asennettujen telineiden avulla sivuseinien tapetointi sujui varsin sutjakkaasti. Mainittakoon, että pisimmän vuodan pituus oli 395cm ...

Herra Lasimestarin paluu

Viimeisen vuoden aikana olemme käytännössä rakentaneet talomme omin voimin valmiiksi. Tänään oli kuitenkin päivä, jolloin ammattimiesten oli jälleen aika astua remmiin. Herra Lasimestarin oli aika tulla asentamaan lasten WC:n suihkutilan lasiovet.

Olimme asennusprosessin suhteen etukäteen varsin luottavaisia, olihan herra jo huolehtinut kylpyhuoneen ja keittiön lasitukset kerrassaan mallikkaasti. Ei voi muuta kuin todeta, että sama linja jatkui.

Herran asennustiimi toimitti asennettavat ovet paikalle asennusta edellisenä päivänä (mitoilla mestari kävi jo aiemmin). Kun asennuksen aika tuli, oli jälleen kerran ilahduttavaa huomata, että oikean kokoiset ovet olivat. Suihkutilaamme tuli, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, kaksi saluunan ovien malliin avautuvaa lasiovea, joiden mitoittaminen ja kohdalleen asentaminen on melkoisen paljon haastavampaa, kuin yhden oven asentaminen. Tässä kuvassa ensimmäinen ovi on lähes paikoillaan.

Varsinainen haaste olikin saada toinen ovi joka suhteessa samalle kohdalle ensimmäisen kanssa. Korkeuden määrittäminen oli vielä helppo nakki, mutta se syvyyssuunnassa oikean kohdan päättäminen. Herrat Asentajat käyttivät erinäisen tovin oikean sijoituspaikan pähkäilyyn. Hyvä niin, laattaseinään poratessa kun tuo "oho-eiku"-mahdollisuus on pienehkönlainen. Tässä on kuva toisen oven asennuksen jälkeen ja täytyy sanoa, että kohdalleen osui. Kumpikohan vanhoista sanonnoista kuvaisi asiaa paremmin, "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty" vai "Ei hoppu hyväksi eikä kiire kunniaksi" ... Menköön aikaa, eipähän tarvitse tulla jälkiä korjaamaan!

Mitä tähän sanoisi - kiitos, että maltoitte suunnitella ja mitata moneen kertaan!

Suuremman mittakaavan "tupaantulijaiset"

Mennyt lauantai on oman tekstinpätkän arvoinen päivä. Kotimme täyttyi uteliaista ohikulkijoista ja varta vasten paikalle tulleista kävijöistä. Tuolloin oli jo taannoin herra Edustajan kanssa sovittu talotehtaan esittelypäivä, jolloin kaikki halukkaat pääsivät tutustumaan tekemiimme ratkaisuihin ja sisustusvalintoihin. Yleensä tämäntyyppinen esittely järjestetään muuttovalmiissa talossa, joka on vielä täysin tyhjillään. Esittelymme olikin siinä mielessä hieman poikkeuksellinen - olemmehan asuneet uudessa kodissamme jo vuoden, joten sisustus alkaa olla lopullisessa kuosissansa.

Itse esittelytilaisuudessa oli vierailijoita kaitsemassa herra Edustajan lisäksi hänen neljä kolleegaansa sekä keittiötoimittajan edustaja. Väkeä kävi paikalla lähes kaksisataa henkeä, joten tupa oli ajoittain varsin täysi. J-P oli herra Edustajan pyynnöstä itsekin paikalla tarjoamassa hieman erilaista perspektiiviä kävijöiden esittämiin kysymyksiin - moni kävijä olikin ilahtunut mahdollisuudesta kysellä kaikenlaista henkilöltä, jonka "hengenheimolaiseksi" oli juuri ryhtymässä.

Koko sessio sujui kaikin puolin mukavasti ja tuntui mukavalta saada niin paljon positiivista palautetta tekemistämme sisustusvalinnoista. Toivon mukaan tilaisuus myös rohkaisi niitä, jotka olivat vielä pohdiskelevassa vaiheessa, tarttumaan rohkeasti omaan projektiinsa. Oman talon rakentaminen on valtava projekti, mutta hyvä suunnittelu ja mahdollisuus käyttää toisten rakentajien/rakennuttajien kokemuksia hyväksi, auttavat onnistumaan. Itse olemme oikein tyytyväisiä oman "pikku" projektimme lopputulokseen.

Lopuksi muutava kuva uuden kotimme sisustuksesta. Tässä kuvassa on näkymä olohuoneesta vanhempien makuuhuoneeseen. Välissä oleva huone, jossa kukat ovat, on vilpola, jonka kautta saunasta pääsee terassille jäähdyttelemään.

Tässä kuvassa on olohuoneen nurkassa oleva pönttöuuni. Uuni on muurattu paikan päällä vanhan tavan mukaan ja rakenne on erittäin perinteinen niin ulko- kuin sisäpuoleltakin. Kun uunissa polttaa illalla yhden kunnon pesällisen, on se vielä se aamullakin todella lämmin. Uuni maalataan valkoiseksi todennäköisesti ensi kesänä - maalausta ei voi suorittaa, ennen kuin uunia on poltettu riittävästi. Jos uunin maalaa liian aikaisin, alkaa maali hilseillä.

Tässä kuvassa on J-P:n työhuone. Kaikki tarvittava on käsillä. Huoneessa on työn tekemiseen liittyvien kalusteiden lisäksi vuodesohva, joten sitä voi käyttää myös vierashuoneena.

Tässä on näkymä yläkerran aulasta. Kuvasta puuttuu vielä laatikosto, joka odottaa kokoamista. Aulassa on myös WC-varaus, joka voidaan ottaa käyttöön siinä vaiheessa, kun lapsemme toteavat haluavansa vallata yläkerran huoneet ja häätävät meidät alakertaan.

Tässä kuvassa on Mian työhuone. Työhuonetta suunniteltaessa ensisijaisen tärkeää oli mahdollisimman suuri lattiapinta-ala, jotta on mahdollista levittää kankaita sun muita tarvikkeita. Lattian suhteen alkuperäinen suunnitelmamme oli muovimatto, joka vaihtui myöhemmin laminaatiksi. Syy moiselle oli täysin järkiperäinen - lattia olisi tavallista kovemmalle kulutuksella saksien ja neulojen takia. Huomasimme kuitenkin yläkerran muiden tilojen lattiaa asentaessamme, että parketti riittäisi tähänkin huoneeseen ... kulukoon sitten vähän muita huoneita nopeammin, mutta on se niin paljon mukavampi. Parkettia muuten jäi noin puolitoista neliömetriä, joten melko tarkkaan se tuli käytettyä.

Tässä on kuva kuistista. Talotoimituksen mukana tuli sen verran reilusti kattopaneelia, että sitä riitti kuistin seinienkin panelointiin. Paneloinnin ansiosta (ainakin omasta mielestämme) tunnelma perinnetalosta vahvistuu entisestään. Katosta avoimena olevassa jakorasiassa näkyy yksi valojen ohjaukseen liittyvistä älykomponenteista. Rasia jätettiin auki, jotta kävijät voisivat tutustua hieman tähänkin puoleen talostamme.

Tässä kuvassa on lasten huoneiden välissä oleva WC. Seinässä oleva pistorasia on varattu tulevalle partakoneen käytön tarpeelle ... hmmm. Kassu on jo melkein nelivuotias - aiomme siis viihtyä täällä jonkin aikaa.

Tässä on näkymä keittiöstä ruokailutilaan päin. Olemme itse todenneet tällainen niemekeratkaisun varsin toimivaksi. Kun keittiössä touhuaa, niemeke mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen kokkauksen ohessa.

Kaikki listat paikoillaan

Tämä teksti on lyhykäinen, mutta sisällöltään ytimekäs. Voimme nimittäin todeta, että kaikki listat - jalkalistat, karmilistat, kattolistat sekä vihoviimeiset sisäkulmalistat - ovat paikoillaan. Puuttuu enää muutama silikoni/akryylisauman pursotus ja jokunen asennettava kynnys sekä muutama vuota tapettia (se portaikko).

Lopuksi muutama sana tästä kuvasta ... sirkkeli ja moni muukin asia on "ulkoistettu" verrattuna viime kertaan. Raksaimuri "Irma" vielä pois kuleksimasta ja kalusteet paikoilleen. Hyvää Joulua!

Virstanpylväs

Saavutimme kuluneena viikonloppuna oikein todellisen virstanpylvään. Ensinnäkin, Mian työhuone saatiin tapetoitua (kaikki huoneet muuten on nyt sitten tapetoitu). Ja toiseksi, yläkerrassa ovat kaikki listat paikoillaan. J-P sai rutistettua viikonlopun aikana yläkerran siihen kuntoon, että siellä on ainoastaan portaikossa jotain tekemistä jäljellä. Tässä kuva Mian työhuoneesta valmiina. Sirkkeli ja muu raksarekvisiitta poistetaan ennen huoneen käyttöönottoa ...

Yläkerran aulakin tuli portaikkoa lukuun ottamatta valmiiksi. Portaikosta puuttuvat tapetit, lamput ja kaiteet, jotka on tarkoitus asentaa vielä alkavan viikon aikana. Tavoitteenamme on edelleen saada talo jouluksi valmiiksi ... saa nähdä kuinka käy, paljosta ei ole kiinni.

Lopuksi pari "listoittajan haastetta" ... teimme suunnitteluvaiheessa valintoja, joiden tiesimme vaikuttavan viimeistelytöihin. Herra Edustaja vielä varoitti meitä kertomalla, että "Listat eivät sitten mahdu paikoilleen, kun ikkuna on noin leveä.". No tässä kyseinen detalji - siisti tuli ja saimme pitää haluamamme leveän ikkunan.

Toinen haaste liittyy yläkerran tekniseen tilaan. Teknisen tilan seinä on nimittäin niin matala, että edes oven karmi - saati sitten listat - ei mahtunut paikoilleen sellaisenaan. Asia ratkesi ohentamalla karmin yläpuuta (kiinnitys täytyi tietysti myöskin hoitaa eri tavalla, jotta ovi pysyisi kasassa ja paikoillaan). Lisäksi karmin yläpuolinen lista ei mahtunut paikoilleen sellaisenaan, vaan sitäkin piti hieman "hoikentaa". Tässä detalji.