Kuten aiemmin mainitsimme, Octaviamme sanoi sopimuksen irti oikein perusteellisesti ja asuntomessureissu Kokkolaan näytti olevan uhattuna. Saimme kuitenkin laina-auton (joka muuten oli aivan toisenlainen, kuin alun perin kuvittelimme), ja pääsimme reissulle alkuperäisen suunnitelman mukaan. Laina-auto ei tosin ollut ensin suunniteltu J-P:n anopin sinänsä mainio Pikku-Auto, vaan herra Automyyjän tarjoama uuden uutukainen Opel, josta tämän pitkähkön koeajon jälkeen teimme kaupat ja Octavia muuttui Autosta Käsirahaksi.
Itse asuntomessuilla meitä kiinnosti lähinnä Kannustalo ja olihan se uusi kivitalo kerrassaan mahtava. Toki muitakin hyviä ratkaisuja messuilta löytyi, mutta tämä kuvassa näkyvä yksilö kyllä jäi aivan erityisesti mieleen.
Messuhurvittelun ohessa olemme ehtineet keskittyä myös itse rakentamiseenkin. Olemme keskittyneet kuistin lisäksi J-P:n yläkerrassa sijaitsevaan työhuoneeseen - olisi mukavaa saada se hemmetin tietokone pois Vilpolasta pöhisemästä. Lisäksi rouva Maalasimestari kävi tasoittamassa kattokellomme seinät ja katon, jotta niiden tapetointi ja maalaus onnistuisi.
Kuistin osalta homma eteni listoja vaille valmiiksi ja ainakin omasta mielestämme tulos on oikein mukavan näköinen. Kattopaneeli sopii kummasti seinäpaneeliksikin, kunhan sitä käyttää oikeassa paikassa ... tässä "vähän-vielä-vaiheessa-kuva".
Kattokellon osalta ulkopuolinen apu oli ehdottomasti tarpeen ja onneksi rouva Maalarimestari tarjoutui auttamaan asiassa. Kellon korkeus on neljä, jos ei viisi metriä, eikä sen tasoittaminen onnistu tavallisilla tikkailla. Tässä se nyt kuitenkin on rouvan jäljiltä tasoitettuna! Kattokellon rakentamisessa taannoin käytetty lautaviritys tiesi jälleen paikkansa ja tasoitus onnistui.
Lopuksi on mainittava J-P:n työhuone, johon J-P asensi liimattavan lankkuparketin. Asentaminen sanalla sanoen hirvitti, koska tiedossa oli kovin monta vaihetta, joissa homman voisi ryssiä oikein perusteellisesti. Kun lattian asennusohjeessa vielä mainittiin, että kipsipohjalle asentaminen siirtää vastuun kokonaan asiakkaalle, ei olo helpottunut. Onneksi käytetyn liiman (lattian valmistajan suosittelema) toimittaja sanoi, että kipsipinta on kyseiselle liimalle varsin sopiva, koska liima pysyy elastisena kuivumisen jälkeenkin.
Niinpä sitä työhuoneen lattiaa sitten alettiin asentamaan. Painoja lankkujen päällä on sen takia, että alla oleva liima tarttuu sekä pohjaan, että parkettiin.
Asennus sujui loppujen lopuksi varsin hyvin - aikaa kului kahdeksan tuntia, joka oli vajaa tuplat ammattiasentajan käyttämästä ajasta - ei siis aivan surkea suoritus. Tässä vielä kuva siitä, kun loppumetrit on saavutettu ja painot ovat paikoillaan. Hieno tuli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti