Olemme päässeet takaisin rakentamisen pariin oikein kunnolla ja täytyy sanoa, että kyllä viime päivinä on saatu jotain aikaankin. J-P:n kesäloma on helpottanut asiaa merkittävästi, kun touhuamisen on voinut alkaa jo aamusta eikä vasta töiden jälkeen. Loman alkuosan reissailu toi roppakaupalla lisäenergiaa itse rakennusprojektiin.
Keskeisin viime päivinä tapetilla ollut asia liittyy jälleen yläkertaan - työhuoneet pitäisi saada käyttöön mahdollisimman nopeasti. Nyt kun aula on pohjamaalissa ja lattian asennusta odottelemassa, siirryimme seuraavaan keskeneräiseen huoneeseen - aulan lattia kun voidaan asentaa vasta kun J-P:n työhuoneen lattia on asennettu. Niinpä tartuimme terhakkaasti seuraavaan projektiin. J-P:n työhuone tyhjennettiin, kattopaneelit asennettiin ja seinät tasoitettiin. Pääsipä tuho-osastomme vielä osoittamaan viimeistelytaitonsa seinien pohjamaalauksen parissa. Tässä kuva yläkerran aulasta siinä vaiheessa, kun J-P:n työhuone oli saatu tyhjennettyä kaiken maailman rydöstä ja pääsimme rakentamaan sitä.
Lienee syytä mainita, että edistymisemme ei ilman uuden naapurimme, Pekan, apua olisi ollenkaan nykyisellä tasolla. Pekka nimittäin ojensi auttavan kätensä J-P:lle aulan kattopaneelien asentamisessa - kaksi kompuraa, kaksi naulapyssyä ja kaksi miestä ja Avot! Tuli asennettua. Kiitos, Pekka!
Herra Edustaja yllätti meidät iloisesti tarjoamalla liput Kokkolan asuntomessuille. Niinpä järjestelimme asiat siten, että pääsemme messureissulle kahdestaan ja lapset ovat hoidossa matkan ajan. Siispä ei muuta kuin reissuun ... paitsi että yksi sopimuksen irtisanominen ilmaantui. Automme päätti nimittäin yrittää tunkea moottorinsa osat ulos pakoputkesta, kun olimme poistumassa Ikeasta Lahden moottoritielle ... menopelimme hajosi kerrassaan totaalisen perusteellisesti. Onneksi saamme laina-auton Kokkolan reissulle, joten alkuperäisestä messusuunnitelmasta ei tarvitse luopua ... No, autot ovat autoja - ne kuluvat ja maksavat eikä niitä kannata ostaa sijoituskohteiksi. Huomenna selviää, kannattaako kiesimme "pata" korjata, vai onko järkevämpää hankkia kokonaan uusia auto. Sitä odotellessa siis.
Viimeiseksi, mutta ei vähäisimmäksi, on syytä mainita kuistimme tilanne. Kuistimme on huone, jonka me (tai vieraamme) näemme ensimmäisenä. Ei ole kovin mairittelevaa nähdä talosta ensimmäisenä huone, joka on täynnä rumaa kipsilevyä, ruuvinkantoja, polyuretaanipurskeita ja ties mitä. Niinpä päätimme käyttää yläkerran tasoitteen kuivumisen odotteluajan kuistin tilan kohentamiseen. Tässä kuva, josta saa käsityksen tavoitetilasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti