lauantai 7. kesäkuuta 2014

Älykäs talo

Yli vuosi on livahtanut edellisestä blogitekstistä ja nyt on taas sen verran jutun juurta kertynyt, että sitä riittää yhden blogitekstin verran. Varsinainen jutun aihe liittyy taloomme asennettuihin taloautomaatiokomponentteihin, mutta palataan niihin hetken kuluttua. Ensin vähän muuta asiaa.

Aivan ensimmäiseksi pari sanaa leikkimökistä. Mökki on koristelautoja vaille valmis - kiitos Ekin, joka huolehti mökin pystytyksestä viime kesänä! J-P:lle jäi sisätilojen rakentaminen ja koristelautojen asentaminen, jotka eivät haasteensa koon puolesta olleet ylivoimaisia. Kun hyvä ystävämme Juha vielä kävi huolehtimassa sähköasennuksista, saatiin mökki käyttökuntoon. Tässä muutama kuva Ekin jälkeisistä vaiheista leikkimökkiprojektin parissa.

Kun mökin seinät olivat pystyssä, pääsivät lapset mielipuuhaansa - mökkiä maalaamaan. Tässä lasten taidonnäyte.










Mökin sisätilojen osalta homma jatkui sähköjen vetämisellä ja seinien ja sisäkattojen paneloinnilla. Listatkin asennettiin asiaankuuluvalla tavalla. Lopputuloksena mökin sisäpuoli näyttää tältä ...









Ulkopuolelta leikkimökki näyttää tällä hetkellä tältä. Ikkunoiden koriste- laudat ja päätyräystäät puuttuvat vielä, mutta tämän kesän kuluessa homman pitäisi olla taputeltu.


Rakennusprojektimme on edennyt siihen vaiheeseen, että tarkoituksemme on hoitaa lopputarkastus kuntoon tämän kesän aikana. Herra Vastaava Mestari on jo ottanut asian hoitaakseen ja palaamme blogissa asiaan sen ollessa ajankohtainen.

Sitten varsinainen pihvi. Talomme automatiikka on viimeinkin sellaisessa kunnossa, että asiat toimivat, kuten niiden pitääkin toimia.

Taloautomaatioprojektimme on nähnyt erinäisen joukon käänteitä, joista suurin lienee alun perin asennettujen komponenttien vaihtaminen kokonaan toisella tavalla toimiviin. Tämän takana oli alkuperäisen järjestelmän joissain tilanteissa hieman epävarma toiminta ja se, että ohjaaminen onnistui käytännössä vain WWW-selaimella.

Talossamme nyt olevat komponentit mahdollistavat tapahtumien seuraamisen mistä päin maailmaa tahansa ja homma toimii tietokoneiden lisäksi kaikilla älypuhelimilla ja tableteilla. Järjestelmä sisältää täydellisen hälytysjärjestelmän, pistorasioiden ja valaistuksen ohjauksen sekä energian- ja vedenkulutuksen seurannan. Malliksi kuva vesimittarin luentayksiköstä ...





keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Leikkimökki ja istutuslaatikot

Tällä kertaa juttumme keskittyy leikkimökin ja istutuslaatikoiden rakentamiseen. Mukana on myös aitaepisodi ...

Ensin leikkimökki. Alkuperäinen ajatus oli, että J-P nikkaroisi mökin valmiiksi omin voimin kuluvan kesän aikana. Tosielämä oli kuitenkin viime kesältä mielessä ja realismi vei voiton haaveilusta. Koska muistamme vanhan sanonnan suutarista ja lestistä, päätimme pirauttaa Ekille, joka onneksemme lupasikin tulla jossain sopivassa välissä nikkaroimaan mökin siihen pisteeseen, että omat kykymme riittäisivät sen loppuun rakentamiseen. Ekin ryhdyttyä toimeen, tuon vanhan sanonnan paikkansapitävyys selvisi hyvin nopeasti - siinä missä J-P oli tusannut yhtä päätyseinän runkoa kokonaisen päivän, kului Ekiltä moiseen touhuun huikeat 20 minuuttia ... Tässä Herra työn touhussa. Ekin toimesta leikkimökki valmistukin kolmessa päivässä siihen pisteeseen, että uskoaksemme sen omin voimin saamme loppuun rakennettua.

Seuraavaksi muutama sana tulevasta keittiöpuutarhastamme. Puutarhasuunnitelmaamme kuuluu kolme istutuslaatikkoa, joihin on tarkoitus istuttaa salaattia sun muuta terveellistä materiaalia. Mian haikea toive oli saada oman maan vihanneksia vielä tämän kesän aikana, joten J-P tarttui toimeen varsin korkealla prioriteetillä. Tässä hieman työvaihekuvia.

Projekti alkoi tuija-aitaprojektimme (johon palaamme hieman myöhemmin) kanssa samaan aikaan sillä, että tontilla piipahtanut Herra Kaivuri otti ja ruopaisi istutuslaatikoiden pohjan suurin piirtein oikean kokoiseksi ja syvyiseksi. J-P viimeisteli pohjan mittanauhan ja lapion avulla.

Seuraavaksi oli vuorossa suodatinkangas, joka estää ei-toivotun kasvuston puskemisen laatikoiden ympärille tulevan kiveyksen läpi.



Kun suodatinkangas oli paikoillaan, piti se peittää sopivalla kerroksella sepeliä, jotta kiveys pysyisi suorassa, eikä routa pääsisi vaivaamaan. Emme kuitenkaan halunneet sepeliä varsinaisten istutuslaatikoiden alle, jotta niihin tuleva multa pysyisi kosteana, joten J-P nikkaroi laatikoiden muotit ja asensi sepelin niiden avulla. Muotit jäävät varsinaisten laatikoiden alle ja saavat maatua ajan myötä.

Itse laatikot nikkaroitiin erikseen ja asetettiin paikoilleen kerroksittain. Laatikot tehtiin paksusta kestopuusta ja ne ovat valmiina niin painavia, ettei niitä olisi nostanut kokonaisena paikoilleen itse Super-Hessukaan. Tässä kuvassa ensimmäinen laatikko on asettumassa paikoilleen. Kuten kuvasta huomaa, teimme pienen suunnaanmuutoksen itse laatikoiden lopullisessa koossa ja pidensimme niitä yhden laatan mitan verran, koska muuten niistä olisi mielestämme tullut liian pieniä. Laatikon loppupuolella sen alle jäävä sora ei haittaa, koska laatikoiden sisälle tulee muovi, jolla myöskin alla oleva sepelinpätkä peitetään.

Tässä kuvassa laatikot ovat paikoillaan ja eristemuovi on asennettu niiden sisäpuolelle. Muovi laitettiin, koska laatikoiden materiaalina käytettiin painekyllästettyä puuta ja muovi estää kyllästeaineiden pääsemisen kasvimaamultaan.

Jotta laatikot saataisiin mahdollisimman nopeasti käyttöön, päätimme täyttää ja istuttaa ne ennen kiveyksen asentamista. Saimmekin istutustouhut sopivasti valmiiksi ennen kesälomareissuamme ja kotiin palattuamme laatikot näyttivät oikein mukavilta. Tässä kuvassa myös laattojen alle tuleva kivituhka on jo paikoillaan.

Seuraavana vuorossa oli kiveyksen asentaminen. Tarkoituksenamme oli käyttää varsinaisesta kiveysurakasta yli jääneitä kiviä ja alustavien laskelmien mukaan niiden arvioitiin riittävän. Tässä kuvassa muutama kivi autokatoksen sopukoista esille kaivettuna ... Tarvittavan mittaamisen ja nysväämisen jälkeen J-P pääsi asettelemaan esille kaivettuja kiviä hieman parempaan järjestykseen.

Tässä ensimmäiset kivet ovat paikoillaan ja linjalanka pitää huolen siitä, että rivi pysyy suorana - laatikoiden sijoittelussa on pieniä heittoja ja hieman erikokoiset välit laatikon reunan ja kiveyksen välissä täytetään saumaushiekalla.

Tältä kiveys sitten näyttää valmiina. Maakostea betoni ja saumaushiekka tosin vielä puuttuvat. Kiviä latoessamme huomasimme, että suuri osa yli jääneistä kivistä oli varsin rikkinäisiä, joten jouduimme hankkimaan niitä hieman lisää. Onneksemme eräässä Saksasta lähtöisin olevassa rakennustavaratalossa oli tarvitsemamme kokoista ja väristä kivilaattaa varastossa!

Valmistimme maakostean betonin saumashiekasta ja sementtilaastista. Maakosten betonin tarkoitus on tukea kiveystä reunoilta siten, että kivet eivät ajan myötä lähde liikkumaan omille teilleen. Periaatteessa ympärille tuleva tiukka multakerroskin riittäisi, mutta maakostea betoni varmistaa asian.



Loppusilaus kiveykselle annetaan täyttämällä kaikki kivien ja laatikoiden välit saumaushiekalla. Hiekka harjataan ja kopistellaan mahdollisimman tiiviisti kaikkiin näkyvissä oleviin rakoihin. Tässä kuvassa kiveys ja laatikot ovat valmiina. Kiveys on saumattu ja sen reunat on täytetty mullalla sekä nurmikonsiemenet kylvetty. Satoakin näyttää tulevan!

Sitten hieman alussa mainitsemastamme tuija-aidasta. Alkuperäinen suunnitelmamme (joka jo pari vuotta sitten toteutettiinkin), oli istuttaa kuusiaita molemmille tontin reunoille. Annettuamme kuusentaimien kasvaa raivokkaasta parin kesän ajan, teimme huomion, että kuuset ovat edelleen tirrin kokoisia taimia ja olisimme eläkkeellä, ennen kuin voisi puhua kuusiaidasta. Onneksemme naapurimme ovat mukavia ja varsin suopeita mielenmuutoksiamme kohtaan ja niinpä saimmekin sovittua yhteisestä tuija-aitaprojektista. Kiitos Pekka ja Emilia, Matti ja Jaana sekä Heikki ja Heli! Seuraavassa muutama kuva tämänkin projektin vaiheista.

Meillä oli kaivuriurakoitsijan suhteen onnea, koska saimme paikalle saman urakoitsijan, joka kävi hoitamassa pihamme istutusaltaiden kaivamisen ja jättiläismäisen multakasan levittämisen. Jotta tuija-aidan istutusurat olisi voitu kaivaa, oli kuusentaimet ja toisella puolella oleva orapihlaja-aita poistettava. Naapurin Matti veti orapihlaja-aidan raivaussahalla maan tasalle ja me noukimme kuusentaimet pois kuleksimasta. Herra Kaivuri puolestaan huolehti orapihlaja-aidan juurakoiden irti repimisestä. Tässä orapihjalajuurakot ovat saamassa viimeisen voitelun ...

Kun esivalmistelut oli tehty, J-P spreijasi linjalangan avulla maahan viivan, johon tuija-aita tulisi. Viivan avulla Herra Kaivurin oli helppo kaivaa suora ura. Istutusuran on oltava riittävän syvä, jotta tuijille saadaan riittävästi hyvää multaa.




Tuijat istutetaan  puolen metrin välein linjalankaa apuna käyttämällä. Linjalangan tarkoitus on varmistaa, että aidasta tulee suora. Kaivettu istutusura täytetään hyvällä mullalla, jotta tuijilla olisi parhaat kasvuunlähtö-mahdollisuudet.




Tässä vielä kuva valmiista aidasta!

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Kevättä odotellessa

Taas on aika katkaista blogin kirjoitustauko. Jutun juurta onkin taas kertynyt.

Omat ajatuksemme pyörivät pääasiassa syksyllä istutetuissa kukkasipuleissa ja siinä, miten niille on talven aikana käynyt. Pitkittynyt kevään tulo tekee vaan odottavan ajan entistä pidemmäksi ... Odotamme puutarhamme eloon heräämistä todella innokkaasti! Ajattelimme myös saada lopputarkastuksen hoidettua tulevan kesän aikana ja jos mitään kummallista ei tapahdu, ei sen suhteen pitäisi olla ongelmaa.

Seuraavaksi muutama sana siitä, mitä sitten viime kerrasta on tapahtunut. Tapahtumat ovat mieleenjuolahtamis-, ei aikajärjestyksessä.

Eki pyörähti muutamaankin otteeseen paikalla touhuamassa ja yksi kohteista oli portaikon kaide, jonka hän kävi meille asentamassa. Kaiderupeaman aikana sekä J-P että Eki huomasivat, että kysymys ei ollut aivan läpihuutojutusta. Kaiteen pituus ja sopivien tukipisteiden löytäminen asettivat oman haasteensa asennusurakkaan. Myös tukipilarit piti saada tuettua sekä lattiaan, että kattoon siten, että lopputulos olisi siistin näköinen. Muutaman pienen vastoinkäymisen ja oho - eikun jälkeen homma kuitenkin saatiin plakkariin ja hienohan siitä tuli.

Talomme "hermokeskuskin" on saatu lopulliseen kuosiinsa. Meillä on kaksi teknistä tilaa, joista toinen on alakerrassa ja toinen yläkerrassa. Alakerran teknisessä tilassa on kaukolämpökeskus ja vesimittari. Yläkerrassa puolestaan lämmön talteenotto ja kaikki tietotekniikkaan liittyvät härpättimet, jotka näkyvät tässä kuvassa.

Ekillä oli osuutensa myös alakerran teknisen tilan valmistumisessa. Fortum on kysellyt kaukolämpökeskuksen lopputarkastuksen aikataulua ja niinpä tila täytyy saada pika pikaa valmiiksi. Ainoat puutteet ovat sisäkatto ja ilmanvaihtoventtiilit, jotka eivät saa olla yhteydessä talon ilmanvaihtojärjestelmään. Eki piipahti jälleen paikalla sen verran, että sai sisäkaton kehikon rakennettua - kahvitteluineen hommaan kului pari tuntia. Tämän jälkeen J-P pääsi mielipuuhaansa, eli asentamaan villat sisäkaton kehikon yläpuolelle. Villat asennettiin vain äänieristysmielessä. Tältä tila näyttää ennen kattopaneelien ja lampun asentamista.

Roskakatoskin sai viimeisen silauksensa, kun tiilikatto asennettiin. Ensin J-P tuumaili asentavansa katon itse, mutta järki voitti (onneksi) tuumailun ja Libellin Rape kutsuttiin hätiin. Rape nikkaroi kattoa puolisentoista tuntia vaihtaen samalla kuulumiset. Kauankohan sitä kattoa olisi itse tullut asennettua ... Asennuksen edetessä tosin huomattiin, että reunatiiliä ei jäljellä ollut, joten ne täytyy asentaa tulevana kesänä. Siitä J-P selvinnee omin voimin ...

Terassin portaiden asennuksen todettiin myös olevan Ekin heiniä ja herra piipahti paikanpäällä muutaman tunnin ajan touhuamassa. Tuloksena oli helpotus terassilta alas astumiseen ... enää ei tarvinnut hypätä, kun käytettävissä oli tukeva askelma. Tässä työvaihekuva.

Lopuksi pieni potretti Puutarhasuunnittelu Puksipuun ottamia kuvia puutarhastamme. Piha alkaa olla jo pihan näköinen. Hienoja kuvia!

Vasemmalla lähikuva pihan porrastuksen kiviaidasta.

Oikealla maksaruohoja kukkapenkissä.








Vasemmalla kuva takapihalta talolle päin.




Oikealla terassi ja sen vieressä oleva perennapenkki.






Vasemmalla näkymä katseenvangitsijalle


sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kissa

Uutta tekstiä pukkaa pitkästä aikaa. Olemme puuhastelleet kaikenlaisia muita asioita, eikä blogia ole tullut vähään aikaan päivitettyä. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että on syytä valottaa, mitä projektillemme on hiljaisuuden aikana tapahtunut.


Aivan ensimmäiseksi on pakko mainita kissa. Eräänä elokuun päivänä autokatokseemme ilmaantui harmaaraidallinen erittäin ystävällinen kissa, joka oli varsin nälissään. Kaulapannasta löytyi lappu, josta selvisi sekä kissan nimi, Taisto, että omistajan puhelinnumero. Ruokimme otuksen ja soitimme lapussa olleeseen puhelinnumeroon jolloin selvisi, että Taiston koti on parin talon päässä. Taiston emäntä tulikin Taiston saman tien hakemaan kotiin. Kului aikansa ja kissa ilmaantui uudelleen meidän pihapiiriin. Asia alkoi hieman askarruttaa ja Taiston emännän kanssa juteltuamme selvisi, että heille oli tullut saksanpaimenkoiran pentu, jonka kanssa Taisto ei oikein tullut toimeen. Niinpä erinäisten käänteiden jälkeen tilanne päätyi siihen, että Taiston sisäastia siirtyi meille ja kaulapannassa oleva puhelinnumero vaihtui J-P:n puhelinnumeroksi. Siitä lähtien Taisto on majaillut meillä ja lapset ovat olleet onnesta soikeina. Tässä kuvassa ovat Taisto ja Sonja.

Sitten itse rakennusprojektiin. Olemme saaneet istutukset jota kuinkin valmiiksi. Lopputulemana oli, että perennoja istutettiin nelisen sataa kappaletta, kukkasipuleita seitsemänsataa, sataviisikymmentä pensasta ja viitisenkymmentä puuta (kuusiaita poislukien). Pihan osalta ei puutu muuta, kuin tukimuurin portaat ja sen ympärille tuleva köynnöstuki. Pihan perälle tuleva katseenvangitsijakin on paikoillaan. Löysimme eräästä vantaalaisesta pihapatsasliikkeestä juuri meille sopivan patsaan. tämäkin asia loksahti kohdalleen jokseenkin omalla painollaan - emme juurikaan painiskelleen sopivan patsaan etsimisen kanssa, koska uskoimme, että jossain vaiheessa kohdalle sattuu juuri se oikea. Tässä kuvassa on näkymä talon kulmalta takapihalle päin.

Myös Eki ehti tehdä pikaisen paluun raksalle. Ekin osuus oli rakentaa autokatoksen väliseinän runko, johon J-P ei homman ryssimisen pelossa uskaltanyt näppejään tökätä. Herra pystyttikin rungon muutamassa tunnissa! Jotta väliseinän rungon rakentaminen olisi onnistunut, oli yläpohja eristettävä ensin. Niinpä J-P pääsi hetkeksi takaisin yhteen mielihommistaan - villoittamaan. Meille jäi villaa paljon yli tarpeen ja ylimääräiset paalit oli heitelty autokatoksen yläpohjaan loppusijoitusta odottamaan. Tässä vaiheessa huomasimme taannoisen varastointiajatuksen olleen varsin hyvä, sillä villoittaminen kävi suht joutuisasti paalien ollessa lähellä loppusijoituspaikkaansa. Tältä autokatoksen työtila näytti, ennen urakkaa.

Tässä höyrynsulkumuovi nostettu ylös ja katon koolingit ovat paikoillaan. J-P:n villoitusurakka on melkein lopuillaan ja Ekin tekemä väliseinän runko on paikoillaan. Ylimääräiset villapaalit on myös siirretty pois yläpohjasta.

Tässä vaiheessa J-P on saanut väliseinän toisen puolen kipsilevyt ja seinän sisälle tulevat villat paikoilleen.

Väliseinä on saatu valmiiksi, seinät tasoitettu ja maalattu ja kattopaneelin asentaminen meneillään. Talopaketista jäi niin paljon kattopaneelia yli, että sitä riitti taannoin kuistin seinien panelointiin ja vielä autokatoksen työtilaankin. Paneeli näyttäisi riittävän vielä leikkimökkiinkin.

Tältä työtila sitten valmiina näyttää. Listat ja kattovalo ovat paikoillaan ja lattia on maalattu harmaalla betonimaalilla. Hyllyt paikoilleen ja tavarat takaisin sisään, niin tila saadaan lopultakin hyötykäyttöön.

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Kiveysurakka valmistui

Pihakiveyksemme on valmistunut ja olemme lopputulokseen erittäin tyytyväisiä. Tontilla edelleen vallitsevasta karike- ja multakasahässäkästä johtuen aivan lopullisia kuvia ei tässä ole tarjolla, mutta jokunen vaihekuva kuitenkin. Palataan niihin hetken päästä.

Toinen keskeinen ja keskeneräinen pihan osa-alue liittyy etupihaan - julkisivun puoleiset perennat ovat olleet kerta kaikkiaan vaiheessa. Tätä kirjoitettaessa etupihan vasemmassa reunassa oleva iso istutusallas on valmis ja kuvia lopputuloksesta on luvassa hieman myöhemmin.

Jotta iso etupihan perenna-allas olisi saatu istutettavaan kuntoon, oli muutama koivu ensin hävitettävä. Niinpä tilasimme paikalle herra Metsurin kannonjyrsintäkoneineen. Saavuttuaan kohteeseen herra mittaili ja pohti neljän koivun rypästä tovin ja tarttui haasteeseen. Eipä aikaakaan, kun neljä koivua oli kaadettu ja pätkitty saunan pesään sopiviksi. Kun "klapitalkoot" oli hoidettu, oli aika jyrsiä kannot pois istutusten tieltä. Tässä herra on viimeistelemässä urakkaansa.

Kuten viime tekstissä mainitsimme, olimme saamassa Kannustalolta roskakatoksen kiitokseksi tarinoistamme. Katos saapuikin sanalla sanoen alta aikayksikön ja pääsimme sitä (kerrassaan intopinkeinä) pystyttämään. Täytyy sanoa, että talotehtaalla on katostakin ehditty miettimään ihan kunnolla - pystytys nimittäin sujui kerrassaan helposti. Tässä kuvassa katos on paikallaan "kattourakkaa" odottamassa.

Sitten niihin kuviin. Seuraavassa muutama otos liittyen sekä kiveysurakkaan että istutuspuuhiin.

Tässä kuvassa leikataan etupihan kiveyksen kaarevaa reunuslinjaa, joka johtaa etupihalta talon vasemmalle sivulle. Pölyn määrä on jälleen melkoinen.

Tässä edellä mainittua kiveystä saumataan. Tärytyksen tarkoitus on upottaa sumaushiekka syvälle kivien väliin ja siten "liimata" kivet toisiinsa.

Tässä on meneillään takapihan liuskekivikäytävän asentaminen. Liuskekivet leikataan lähes kuormalavan kokoisista laatoista timanttilaikalla sopiviksi siten, että kiveys näyttää luonnolliselta ja saumat ovat joka puolella suurinpiirtein saman levyiset. Kiveyksen nurmisauma kylvetään myöhemmin.

Siinä olivat kuvat kiveysurakasta. Lopuksi pari otosta omista istutuspuuhistamme.

Tässä kuvassa kuistin oikeanpuoleinen perennapenkki on muutamaa liljaa vaille valmiina.

Tässä puolestaan kuistin vasemmanpuoleinen istutusallas on vielä jonkin verran vaiheessa. Osa verkkokaupasta tilaamistamme (noin 70 kilosta) perennoista on vielä pahvilaatikoissa odottamassa loppusijoituspaikkaa. Täytyy sanoa, että tästä verkko-ostoksesta jäi erittäin hyvä fiilis.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Roskakatos ja pihakiveys

Aivan ensimmäiseksi on mainittava roskakatoksesta. Olemme haikailleet koko rakennusurakkamme ajan kauniista Kannustalon roskakatoksesta. Kirjoittelumme ja muu toimintamme on ilmeisesti miellyttänyt talotehdasta, koska olemme saamassa kyseisen roskakatoksen aivan ilmaiseksi. Tästä suuri kiitos Kannustalon väelle! Kaiken lisäksi kiveys roskakatoksen sijoituspaikalla valmistui juuri sopivasti katoksen käyttöönottoa silmällä pitäen!

Kiveusurakan sujuvuuden johdosta haluammekin kiittää myös Lakan Betonia tavasta, jolla se on hoitanut valtavan kivimassan logistiikan. Urakoitsijat ovat voineet keskittyä tärkeimpään, eli kivien asentamiseen, koska materiaalit ovat olleet paikalla ajallaan.

Sitten kiveysurakan pariin. Kun pohjat oli saatu valmiiksi, itse kiveyksen tekeminen alkoi sujua varsin vauhdikkaasti. Etupihan osalta haasteellisimmat paikat olivat autokatoksen viereisen kivirivin suoraan asettaminen ja rappujen eteen tulevan antiikkilaatta-alueen yhdistäminen antiikkikiveykseen. Autokatoksen osalta betonireunan kaarevuus osoittautui niin pieneksi, että kiveyksen ja katoksen väliin jäänyt rako voitiin täyttää saumaushiekalla. Portaiden edessä olevan antiikkilaatta-alueen liittäminen antiikkikiveykseen vaati hieman timanttisahausta ja ammattimiesten ollessa kyseessä, tästäkin suoriuduttiin tyylikkäästi. Tässä antiikkilaatalla päällystetyn alueen reunaa muotoillaan siten, että koristekivi mahtuu paikoilleen. Pölyn määrä on kyllä aikamoinen.

Timanttileikkausta tarvittiin myös kaarevien reunojen ja sadevesikaivojen viimeistelyssä. Leikkauksen jälkeen alue viimeisteltiin joko kehään asetetuilla kivillä, kuten sadevesikaivon kohdalla, tai reunan suuntaisella antiikkikivellä, jolla kivetty alue saadaan rajattua yhtenäisen näköiseksi. Tässä kuvassa on valmis sadevesikaivo.

Kun etupihan kiveys oli saatu valmiiksi ja reunoja tukevat liimakivet asennettu paikoilleen, kivetty alue saumattiin ja tärytettiin. Saumaushiekka saadaan täryttämällä tiivistettyä siten, että kivet pysyvät varmasti paikoillaan. Saumaksen lisäksi kiveys on tuettu joka puolelta joko liima- tai reunuskivillä tai maakostealle betonilla. Tässä on meneillään saumaushiekan täryttäminen.

Etupihan lisäksi matontamppausteline saatiin asennettua ja kiveys laitettua sinnekin paikoilleen. Valitsemamme teline on ns. yhdistelmäteline, jossa on sekä pyykkinarut että mattoteline. Pyykkien kuivattaminen ja mattojen tamppaaminen on jatkossa hieman helpompaa, kunhan säät suosivat.

Myö takapihalle tuleva vihermajan liuskekiveys asennettiin alustavasti paikoilleen. Liuskekivet leikattiin oikeaan muotoon ja aseteltiin kohdalleen. Kivien asettaminen tarkasti oikeaan tasoon ja välien saumaaminen tapahtuu, kunhan herra Kiveysurakoitsija porukoineen palaa lomilta ensi viikon alussa. Tässä kuva vihermajan kiveyksestä tässä vaiheessa.

Kiveystouhujen lisäksi olemme myös päässeet hääräämään muitakin pihatouhuja. leikkasimme nurmikon ensimmäistä kertaa ja fiilis oli kerrassaan katossa (leikkaaminen tosin täytyi suorittaa naapurimme ruohonleikkurilla, koska oman leikkurimme bensaletku on poikki ... Kiitos, Matti ja Jaana!). Virittelimme myös FatBoyn paikoilleen. Paikka on väliaikaisesti omenapuiden välissä ja lopullinen sijoituspaikka selviää, kunhan leikkimökin lähiympäristöä saadaan hieman siistittyä.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Kivimiehet saapuivat

Perjantaina oli aika aloittaa viimeinen suuri urakka projektissamme. Herra Kiveysurakoitsijan tiimi saapui paikalle ja aloitti homman asiaankuuluvalla työmaapalaverilla. Palaverissa sovittiin perusasiat ja työjärjestys. Kun asioista oli sovittu, herrat alkoivat touhuamaan etupihan pohjatöiden parissa.

Ensin oli vuorossa pohjan tasoittaminen ja täryttäminen. Herra urakoitsija touhusi Bobcatin puikoissa ja kaapi kauhallansa epätasaisuudet sileäksi. Kun pinta oli tasoitettu, se tärytettiin mahdollisimman tiiviiksi. Kastelun tarkoitus on vähentää touhussa syntyvän pölyn määrää. Pölyä kuitenkin syntyi sen verran reilusti, että Mia ehti pohdiskelemaan ikkunanpesu-urakkansa ajoitusta ...

Kun pohja oli saatu tasaiseksi ja tiiviiksi, alkoi kivituhkan levitys. Herra urakoitsija "ripotteli" kivituhkaa sopivan kokoisiin kasoihin pitkin etupihaa ja loput tiimiläiset tasoittivat sen silmämääräisesti tasaiseksi. Tässä vaiheessa asennetaan myös linjalangat, joiden avulla pinnan tasaisuus ja oikeanlainen kaato saadaan tarkasti kohdalleen.

Seuraava vaihe voi olla koko urakan onnistumisen kannalta tärkein. Juuri levitetty kivituhka tasoitetaan tarkasti ja samalla huolehditaan, että pohjan kaadot ovat juuri oikean suuntaiset ja kokoiset. Kaadot ovat tärkeitä, jotta kiveykselle satava vesi valuu pois tontilta sinne minne pitääkin. Kun pohja on tasainen ja hyvin tehty, kivet tarvitsee vain latoa paikoilleen.

Kun pohjatyöt oli tehty, kului pieni tovi itse pääraaka-ainetta odotellessa. Kun kivilasti viimein saapui, se purettiin tien viereen ja koko tie oli purkuoperaation ajan varsin tehokkaasti tukossa. Tässä lastissa oli 26 lavaa ja maanantaina tulee vielä parikymmentä lisää.

Ennen työpäivän päättymistä saatiin vielä itse latominenkin alkuun. Ensin tosin mitattiin linjat tarkasti ja varmistettiin, että kiveyksestä tulisi tarkasti talon julkisivun suuntainen. Mittauksen yhteydessä havaittiin, että autokatoksen betonilattian reunus on hieman kaareva, eikä kiviä voi koko matkalta latoa siihen kiinni, koska saumalinjoistakin tulisi kaarevia! Päätettiin, että kiveyksen ja autokatoksen lattian väliin valetaan lopuksi pieni betonikiila, joka täyttää raon ja yhdistää kiveyksen autokatokseen. Onneksi asentajat ovat ammattimiehiä ja osaavat ottaa tämän kaltaiset asiat huomioon. J-P tuumaili, että itse jos olisin asentanut, olisin vain alkanut lätkimään. No, siitä olisi varmasti tullut hieno ... ja kaareva ... Tähän sitä  sitten päivän päättyessä päästiin. Maanantaina ovat kuulemma etupihan kivet paikoillaan.