Puutarhaunelmia

Mainitsimme aiemmin, että tarkoituksemme on ennen lumien tuloa kylvää nurmikko, jotta se on keväällä tepastelua kestävä ja muu istustustouhu sujuu huolettomasti. Jotta nurmikko itäisi terhakkaasti, tarvitaan kelvollista multaa, jota tulikin paikalle yhden kasettikuorman (täysperävaunu) verran, eli noin 35 kuutiometriä. Siitä sitten sitä kottikärryllä kärräämään ... Tässä multavuori juuri paikalle saapuneena.

Eräs hyvä ystävämme tulikin auttamaan meitä nurmikon pohjan jyräämisessä ja homma eteni vauhdikkaasti, kunnes Ukko Yli-Jumala päätti keskeyttää touhun paiskaamalla kelpo sadekuuron niskaamme ... multa kun muuttuu multavelliksi tarpeeksi kastuessaan. No, saimme sentään kelpo pläntin etupihan puolelta jyrättyä. Pläntin osalta puuttuu enää siementen kylvö.

Lähdimme ostamaan nurmikonsiemeniä, ja puutarhaliikkeeseen saavuttuamme totesimme, että hinnat ovat kohdallaan kaikin puolin. Siispä, alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, päätimme hieman tarkemmin kierrellä puutarhamyymälöitä ja tutkia, mitä on tarjolla. Totesimme kierroksen jälkeen, että syksyllä kasvit ovat aika hemmetin paljon halvempia, kuin keväällä. Niinpä päädyimme toteuttamaan pienen sivujuonteen ja hankimme puutarhasuunnitelmassa mainittuja kasveja edulliseen hintaan - yhdelle pensaalle tuli hintaa palttiarallaa 1.90 euroa, kun normaalihinta on siinä kuuden euron paikkeilla. Kun peräkärry vielä sattui olemaan muualla, Kasper pääsi kokeilemaan kasvihuoneilmiötä ihan omassa turvaistuimessaan.

Niitä kasveja sitten oli ihan istutettavaksi asti. Villiinnyimme vielä hankkimaan kirsikkapuun ja pihlajan tien toisella puolelta olevalta puutarhaliikkeeltä. Niitä sitten on istuteltu aika lailla säästä riippumatta. Eilen oli pakko siirtyä etupihalta marjapensaita istuttamaan, koska multa alkoi upottaa niin pahasti, ettei siitä tahtonut saada kumisaapasta irti ... Pimeässä ja kaatosateessa oikein varsinaista herkkua! No, konttorihommiin verrattuna kyllä aika terapeuttista puuhaa! Tähän sitä sitten on päästy, kun vajaa puolet hankituista taimista on istutettu. Kuva etupihalle päin.

Pihan pohjat plakkarissa

Kuten otsikostakin voi päätellä, pihamme pohjatyöt ovat valmiit. Ehdimme kylvää nurmikon vielä ennen talvea, joten se on keväällä kuosissansa ja kestää kävelemistä tulevia istutustöitä silmällä pitäen.

Olkoonkin, että pihan pohjatöiden valmistuminen oli pääasiassa herra Kaivurista kiinni, oli meilläkin oma roolimme asiassa. Koska pihamme on kalteva ja viettää talolle päin, rouva Pihasuunnittelija on huomioinut asian suunnittelemalla porrastuksen pihan pinnan tasoille. Ratkaisu on fiksu ja toimiva, mutta vaati meiltä pienehkön kantamis- ja kasausurakan. Jotta porrastus ja tarvittavat takapihan täytöt voitaisiin toteuttaa, oli pihan tukimuuri rakennettava ensin.

Halusimme tukimuurimme olevan mahdollisimman luonnonläheisen oloinen ja niinpä tilasimme muurikivet, jotka eivät ole määrämittaisia, vaan enemmänkin suoraan luonnosta otetun oloisia. Toki kivet on työstetty siten, että niiden latominen sujuu (tai ainakin pitäisi sujua) helposti ... Pakko myöntää, että pieni Tetriksen pelaaminen oli tarpeen, ennen kuin tukimuuri oli paikoillaan. Varsinaisen rakentamisen ohella tukimuuriprojektissa hirvitti tuleva kivien kantaminen - kiviä kun oli kolme ja puoli tonnia ... Onneksi herra kaivuri tuli hätiin ja kiikutti lavat etupihalta takapihan puolelle. Tässä ote kyseisestä temppuilusta.

Itse muurin kasaaminen vei meiltä pari päivää - tunteina ehkä yhden työpäivän verran. Täytyy sanoa, että tässäkin kohtaa perustuksella on valtava merkitys. Puutarhasuunnitelmaan nimittäin kuuluu salaojan asentaminen tukimuurin liepeille. Kun salaoja asennettiin, herra Kaivuri huolehti samalla tukimuurin perustuksista sepelin ja asennussoran avulla. Niinpä meidän ei tarvinnut kuin lätkiä kiviä paikoilleen eikä alustan suoruudesta tai kantavuudesta ollut huolta. Tässä kuvassa muuri alkaa olla paikoillaan.

Kuten aiemmin mainittiin, pihaprojektiimme kuuluu sivujuonne, joka sisältää rajalla olevan avo-ojan täyttämisen ja rumpuputken asentamisen. Herra Maaurakoitsija teki rupeamasta tarjouksen, johon me ja naapurimme tartuimme oitis. Saivatpa Matti ja Jaana vielä riesana olleet kannotkin kaivettua pois pihaa rumentamasta. Tässä yksi näistä jötkäleistä. Isoja koivuja ovat olleet ...

Toisella puolella olevien naapurien kanssa ei ollut enää kannoista huolta - ne kun on kaivettu pois jo aiemmin. Niinpä pääsimme istuttamaan kauan haaveilemamme kuusiaidan tonttiemme rajalle. Saa nähdä, kuinka kauan kestää, ennen kuin nämä tirrit ovat kasvaneet näkösuojaksi asti ... pituutta taimilla on 30cm ja ikää viisi vuotta. Kuusi on kyllä nopeasti kasvavaa sorttia ... Tässä kuva Sonjan työnäytteestä.

Lopuksi vielä yksi pieni mainitsemisen arvoinen asia. Tämä blogiteksti on ensimmäinen talomme yläkerrasta kirjoitettu. J-P:n työhuone nimittäin valmistui ja kaikki pölyä keräävät härpättimet on siirretty vilpolasta lopulliseen sijoituspaikkaansa. Hyviä puolia valmistumisesta löytyy heti pari kappaletta - olohuoneessa ei ole enää ärsyttävää taustamelua ja yläkerrassa on oikeasti rauha työskennellä.