Ensimmäinen epäonnistunut kokeilu oli istutusallas, joka sijaitsee talomme vieressä, ruokailutilan ikkunan alla. Altaaseen istutettiin puutarhasuunnitelmamme mukaan kolme pylväspihlajaa sekä joukko tuoksukurjenpolvia. Istutimme kasvit hölmöyksissämme vajaan parinkymmenen sentin multakerrokseen, jonka alla oli enemmän tai vähemmän elinkelvotonta savea ... No kyllähän allas näytti heti istutuksen jälkeen ihan mukavalta, mutta seuraava kesä paljasti karmean totuuden. Allas oli täynnä rikkaruohoja, eikä tuoksukurjenpolvista ollut jäljellä muuta, kuin muutama kitukasvuinen raato - pylväspihlajat jaksoivat, ihme kyllä kituuttaa huonossa maaperässä.
Aikamme surkuhupaisaa "perennaa" katseltuamme päätimme tarttua tuumasta toimeen ja laittaa homman kuntoon kerralla. Tiedossa oli pari kuutiota saven poissiirtämistä ja kelvollisen mullan rahtaamista tilalle. Tässä kuvassa homma on päässyt käyntiin ja J-P on juuri saanut kuorittua suurimman osan ei-toivotusta kasvillisuudesta pois.Seuraavana edessä on itse savimaan poisto - savella on muuten kaksi ominaisuutta, joista kumpikaan ei ole kovin mieluisa: Saven ollessa märkää, se on niin sitkasta, ettei sitä tahdo saada lapiolla irrotettua. Mikäli savi on kuivaa, se on niin kovaa, ettei sitä tahdo saada lapiolla irrotettua. Näiden hienojen ominaisuuksien lisäksi savi on - oli se sitten kuivaa tai märkää - hemmetin painavaa ...
Kun "siivousoperaatio" oli tehty, asensimme altaan pohjalle eristekankaan ja täytimme sen mullalla. Mialla oli loistava suunnitelma altaaseen istutettavista kasveista ja lopputulos on sanalla sanoen eri näköinen, kuin alunperin. Tässä kuva istustusaltaasta täältä kesältä.
