Uutta tekstiä pukkaa pitkästä aikaa. Olemme puuhastelleet kaikenlaisia muita asioita, eikä blogia ole tullut vähään aikaan päivitettyä. Nyt kuitenkin tuntuu siltä, että on syytä valottaa, mitä projektillemme on hiljaisuuden aikana tapahtunut.
Aivan ensimmäiseksi on pakko mainita kissa. Eräänä elokuun päivänä autokatokseemme ilmaantui harmaaraidallinen erittäin ystävällinen kissa, joka oli varsin nälissään. Kaulapannasta löytyi lappu, josta selvisi sekä kissan nimi, Taisto, että omistajan puhelinnumero. Ruokimme otuksen ja soitimme lapussa olleeseen puhelinnumeroon jolloin selvisi, että Taiston koti on parin talon päässä. Taiston emäntä tulikin Taiston saman tien hakemaan kotiin. Kului aikansa ja kissa ilmaantui uudelleen meidän pihapiiriin. Asia alkoi hieman askarruttaa ja Taiston emännän kanssa juteltuamme selvisi, että heille oli tullut saksanpaimenkoiran pentu, jonka kanssa Taisto ei oikein tullut toimeen. Niinpä erinäisten käänteiden jälkeen tilanne päätyi siihen, että Taiston sisäastia siirtyi meille ja kaulapannassa oleva puhelinnumero vaihtui J-P:n puhelinnumeroksi. Siitä lähtien Taisto on majaillut meillä ja lapset ovat olleet onnesta soikeina. Tässä kuvassa ovat Taisto on Sonjan sängyssä lepäämässä.
Sitten itse rakennusprojektiin. Olemme saaneet istutukset jota kuinkin valmiiksi. Lopputulemana oli, että perennoja istutettiin nelisen sataa kappaletta, kukkasipuleita seitsemänsataa, sataviisikymmentä pensasta ja viitisenkymmentä puuta (kuusiaita pois lukien). Pihan osalta ei puutu muuta, kuin tukimuurin portaat ja sen ympärille tuleva köynnöstuki. Pihan perälle tuleva katseenvangitsijakin on paikoillaan. Löysimme eräästä vantaalaisesta pihapatsasliikkeestä juuri meille sopivan patsaan. tämäkin asia loksahti kohdalleen jokseenkin omalla painollaan - emme juurikaan painiskelleen sopivan patsaan etsimisen kanssa, koska uskoimme, että jossain vaiheessa kohdalle sattuu juuri se oikea. Tässä kuvassa on näkymä talon kulmalta takapihalle päin.
Myös Eki ehti tehdä pikaisen paluun raksalle. Ekin osuus oli rakentaa autokatoksen väliseinän runko, johon J-P ei homman ryssimisen pelossa uskaltanyt näppejään tökätä. Herra pystyttikin rungon muutamassa tunnissa! Jotta väliseinän rungon rakentaminen olisi onnistunut, oli yläpohja eristettävä ensin. Niinpä J-P pääsi hetkeksi takaisin yhteen mielihommistaan - villoittamaan. Meille jäi villaa paljon yli tarpeen ja ylimääräiset paalit oli heitelty autokatoksen yläpohjaan loppusijoitusta odottamaan. Tässä vaiheessa huomasimme taannoisen varastointiajatuksen olleen varsin hyvä, sillä villoittaminen kävi suht joutuisasti paalien ollessa lähellä loppusijoituspaikkaansa. Tältä autokatoksen työtila näytti, ennen urakkaa.
Tässä höyrynsulkumuovi nostettu ylös ja katon koolingit ovat paikoillaan. J-P:n villoitusurakka on melkein lopuillaan ja Ekin tekemä väliseinän runko on paikoillaan. Ylimääräiset villapaalit on myös siirretty pois yläpohjasta.
Tässä vaiheessa J-P on saanut väliseinän toisen puolen kipsilevyt ja seinän sisälle tulevat villat paikoilleen.
Väliseinä on saatu valmiiksi, seinät tasoitettu ja maalattu ja kattopaneelin asentaminen meneillään. Talopaketista jäi niin paljon kattopaneelia yli, että sitä riitti taannoin kuistin seinien panelointiin ja vielä autokatoksen työtilaankin. Paneeli näyttäisi riittävän vielä leikkimökkiinkin.
Tältä työtila sitten valmiina näyttää. Listat ja kattovalo ovat paikoillaan ja lattia on maalattu harmaalla betonimaalilla. Hyllyt paikoilleen ja tavarat takaisin sisään, niin tila saadaan lopultakin hyötykäyttöön.
