Liesituuletin

Tällä kertaa pääteemana on liesituuletin. On vapauttavaa huomata, että keittiön katosta törröttävä, sinisellä tulpalla tukittu putki on saanut ympärilleen laitteen, joka huolehtii käryjen ja hajujen poistamisesta tehokkaasti. Keittiötä tilatessamme tuleva liesituulettimemme vaikutti suorastaan epäilyttävän suurikokoiselta. No, nyt kun se lepää paikallaan, voimme onneksi todeta, että pienemmän laitteen valitseminen olisi ollut virhe - niemekkeestä olisi tullut hassun näköinen.

Kompromissinkin jouduimme liesituulettimen kanssa tekemään. Kattotuolien sijoittelusta johtuen emme saaneet tuuletinta asennettua aivan keskelle keittotasoa, vaan se on kymmenisen senttiä liian vasemmalla (kokista katsoen). Onneksi asia ratkesi liesitason vierelle sijoitettavalla ritilällä (joka tosin vaihdetaan mukavamman oloiseen jossain vaiheessa), jonka ansiosta tuulettimen epäsymmetrinen sijainti ei haittaa.

Nykyajan keittiöhärvelit ovat varsin kehittyneitä - tämä osaa itse haistella hajut ja käryt ja imuroi ne sitten automaattisesti taivaan tuuliin ... liesituulettimet ovat jänniä.

Muutakin olemme ehtineet touhuamaan. Vaikka listoittaminen ei tunnu loppuvan koskaan, edistymistä sen suhteen on tapahtunut. Herra Timpurilta saamiensa ohjeiden avulla J-P:n listoitusvauhti on kaksinkertaistunut ja saumat pysyvät siisteinä ... mittaa ei listoja laitettaessa käytetä. Kattolistatkin ovat nyt makuuhuoneessa paikoillaan, joten valmiiden huoneiden lukumäärä nousi huimaan kolmeen ... Vilpola on valmistumaisillaan - tässä kuva tämänhetkisestä tilanteesta.

Välitila

Keskeisin tapahtunut asia sitten viime tarinan, liittyy keittiöön. Perinteistä poiketen emme halunneet keittiön välitilaan kaakeleita, vaan tapetin. Jotta tapetti pysyisi kelvollisessa kunnossa kahta viikkoa pitempään, olisi se peitettävä lasilla ja tiivistettävä silikonilla. Niille, joille välitila on terminä outo, kerrottakoon sen olevan keittiön ylä- ja alakaappien välissä oleva seinänpätkä.

Itse lasin asentaminen tapahtui sanalla sanoen sujuvasti. Herra Lasimestari kävi hyvissä ajoin ennen asennusta tarkistusmitoilla. Kun lasit sitten tulivat, olivat ne millilleen oikean kokoisia - toisen seinän lasi pysyi paikoillaan ilman minkäänlaista lisätuentaa. Tässä kuvassa toista lasia ujutetaan paikoilleen. Lasien asentaminen vei herroilta hieman reilun tunnin, jonka jälkeen ne olivat periaatteessa käyttövalmiita. Periaatteessa sen takia, että silikonin kuivumista oli odotettava vuorokauden verran, ennen kuin vedellä saisi roiskimaan alkaa.

Välitilan viimeistelyprosessiin liittyy myös hiven draamaa, joka tosin kohdattiin reilusti ennen ammattimiesten paikalle saapumista. Kun herra Lasimestari taannoin kävi mitoilla, hän ohjeisti J-P:n valmistelevien toimien puolesta - keittiötason ja seinän väli olisi tiivistettävä silikonilla ja tapetin olisi oltava kuivunut vähintään kolme vuorokautta ennen lasien asentamista.

Välitila tapetoitiin samalla tapetilla, jota on muuallakin keittiössä ja olohuoneessa. Itse tapetointiprosessi sujui ilman minkäänlaisia ongelmia, mutta silikonin asentaminen aiheutti yllätyksen. J-P:n ollessa tasoittamassa altaan takana olevaa silikoninauhaa, hän ihmetteli, että mikä tuo ruskea vaakaviiva tuossa seinässä oiken on? Edelleen on epäselvää, pettikö teippi vai tursusiko silikoni keskisormen väärälle puolelle ...

Tällä draamaosuudella oli seurauksia ... silikonin irrottaminen paperitapetista on jossain määrin haastavaa puuhaa - niinpä ainoana ratkaisuna oli tapetoida vaurioitunut osuus uudelleen. Vauriot saatiin kuitenkin korjattua kunniakkaasti ja lopputuloksesta tuli kerrassaan kelvollinen.

Listaa pukkaa

Aivan ensimmäiseksi täytyy mainita, että Jäteyhtiö on saanut pyöränsä pyörimään ja jäteastiamme on mukana normaalissa tyhjennyskierroksessa. Mieltä itseasiassa lämmitti sellainen pikkuseikka, että olivat sieltä yhtiöstä oikein itse J-P:hen yhteydessä ja kysyivät, että joko asiat on saatu kuntoon. Tästä asiakaspalvelutapahtumasta oli pakko antaa positiivista palautetta!

Mikäli emme ole muistaneet mainita, myös lattiaurakka on tätä nykyä plakkarissa. Herra Parkettiurakoitsija kävi hoitamassa pönttöuunin ja parketin välisen raon tiivistämisen ja täytyy sanoa, että hieno siitä tuli. Tiivistysmassa on täsmälleen lattian väristä eikä saumaa käytännössä erota, ellei mene läheltä asiaa tutkimaan. Hienoa!

Olemme myös saaneet sisustusta joiltain osin siihen kuntoon, kuin olemme suunnitelleet. Keskeisin ongelma oli vanha sohva, joka ei tuntunut oikein mitenkään sopivan uuteen olohuoneeseemme. Niinpä teimme varsin kattavan kierroksen eri huonekalumyymälöiden sohvavalikoimien parissa ja lopulta päädyimme Ikeaan. Sieltä saimme hankittua kaksi sohvaa, joista toisessa on vielä vuodemekanismi ja jotka sopivat olohuoneeseemme kuin nenä päähän. Asiaa ei pahenna se tosiasia, että maksoimme kahdesta sohvasta vähemmän kuin muiden vertailussa olleiden liikkeiden yhdestä kolmen istuttavasta versiosta - J-P on jatkossakin valmis kasaamaan itse uudet huonekalut ...

Muista edenneistä asioista mainittakoon, että kaksi huonetta on täysin valmiina - Sonjan huone ja vaatehuone. Meidän makuuhuoneemme saatiin tänä viikonloppuna kattolistoja vaille valmiiksi. Keittiössä on myös tapahtunut edistystä. Saimme herra Keittiökauppiaalta kaipaamamme ovet, joten kulmakaappikin saatiin oikeaan kuosiinsa. Emme oikein tule toimeen sellaisen oven kanssa, jonka keskellä on sarana ...

Myös talon älykomponentit alkavat olla enemmän tai vähemmän kohdalleen konfiguroitu. Ulkovalot syttyvät sen mukaan, miten aurinko nousee tai laskee, eikä yläkerrassa olevasta työvalosta tarvitse huolehtia - pistorasiasta katkeaa sähkö yön ajaksi. Myös autopistorasiat toimivat järkevästi ... arkipäivänä ja viikonloppuna on oma aikataulunsa sille, koska lämmitetään. Muitakin juttuja on viritelty, ja lopullinen toimintamalli on edelleen hieman hakusessa, mutta hyvä tästä älysysteemistä näyttää tulevan.

Kuluneena talvena on lunta piisannut ja lumitöiden makuun on sitä myötä päästy. J-P tuumaili herra Edustajalle, että josko noita lumia pitäisi mennä katolta tiputtelemaan. Herra Edustaja vastasi kokeilleensa moista hommaa viime talvena ja tuloksena kuulemma oli parisenkymmentä rikkoontunutta kattotiiltä. Tänä talvena ei aikonut hänkään mennä mitään katolta tiputtelemaan, vaan tuumasi, että kyllä se katto sen kuormansa kestää ... tällä mennään sitten meilläkin.